Asunnottomuus on Suomessa jo toista vuotta peräkkäin kasvussa. Vuonna 2025 Suomessa oli 4 579 yksinelävää asunnotonta, 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden asunnottomuus kasvoi 37 prosenttia ja pitkäaikaisasunnottomuus 29 prosenttia. Yksinelävistä asunnottomista liki 80 prosenttia on miehiä. (Varke)
Miehet ovat olleet Suomessa asunnottomuuden suurin ryhmä jo vuosikymmenten ajan. Kyse ei siis ole uudesta ilmiöstä. Asunnottomuuden taustalla on usein useita toisiinsa kietoutuvia vaikeuksia, kuten koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämistä, toimeentulo-ongelmia, velkaantumista sekä päihde- ja mielenterveyshaasteita. Myös vankilasta vapautuminen voi johtaa asunnottomuuteen, jos asuntoa ja tarvittavia palveluja ei järjestetä ajoissa.
”Miesten asunnottomuus ei ala siitä hetkestä, kun asunto menetetään. Asunnottomuutta edeltävät ongelmat ovat usein alkaneet paljon aikaisemmin. Siksi asumisen vaarantumiseen pitäisi pystyä puuttumaan jo silloin, kun ensimmäiset merkit ongelmista näkyvät”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry palvelujohtaja Jussi Lehtonen.
Erityisesti nuorten kohdalla koulutuksen keskeytyminen, heikko työmarkkina-asema, yksinäisyys ja toimeentulovaikeudet voivat vaikeuttaa yhteiskuntaan kiinnittymistä ja lisätä asumisen ongelmien riskiä. Kun vaikeudet kasautuvat, myös asunnon menettämisen riski kasvaa.
Häätöjen määrän kasvu kertoo asumisen epävarmuudesta. Häädetyistä suuri osa on nuoria, matalasti koulutettuja miehiä. Asumisen jatkuvuutta voivat vaarantaa myös toimeentulotuen asumismenojen kiristyvät rajaukset, etenkin silloin, kun edullisempaa asuntoa ei tosiasiallisesti ole saatavilla.
Asunnottomuuden kasvu ei kuitenkaan ole väistämätöntä. Suomen aikaisempi menestys asunnottomuuden vähentämisessä on perustunut Asunto ensin -malliin, jossa asunto nähdään perusoikeutena ja kaiken muun tuen lähtökohtana. Malli toimii siten, että asumisen rinnalla tarjotaan yksilöllistä tukea asumisen onnistumiseen ja kuntoutumiseen sekä ohjataan mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Myös järjestöillä on tärkeä rooli asunnottomuuden ehkäisyssä. Matalan kynnyksen toiminta ja vertaistuki tavoittavat ihmisiä, jotka eivät aina löydä tietään julkisiin palveluihin. Kokemustaustaisten työntekijöiden työ auttaa tunnistamaan tuen tarpeita ja asumisen ongelmia, joihin puuttumalla voidaan ehkäistä tilanteiden vaikeutumista.
”Kun kokemustieto ja muu ammatillinen osaaminen yhdistyvät, tukea voidaan viedä lähemmäs ihmisten arkea ja tavoittaa myös ne, jotka eivät löydä paikkaansa tavanomaisissa palveluissa”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Järjestöjen mahdollisuudet tähän työhön heikkenevät kuitenkin rahoituksen vähentyessä. Siksi niiden pitkäjänteiset toimintaedellytykset olisi turvattava osana asunnottomuuden ehkäisyä.
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen mukaan asunnottomuuden kasvun pysäyttäminen edellyttää päättäjiltä seuraavia toimia:
- Ehkäistään syrjäytymistä ja asunnottomuutta ennakoivasti. Vahvistetaan erityisesti niiden poikien ja nuorten miesten tukea, joilla on riski jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Puututaan toimeentulon ongelmiin ja asumisen vaarantumiseen ajoissa.
- Turvataan asuminen myös silloin, kun edullisempaa asuntoa ei ole saatavilla. Toimeentulotuen asumismenojen normeja on joustavoitettava ja niiden soveltamisessa huomioitava todellinen asuntotilanne.
- Vahvistetaan häätöjen ehkäisyä ja asumisneuvontaa. Vuokravelkoihin ja muihin asumisen ongelmiin on puututtava ennen kuin ne johtavat asunnon menettämiseen.
- Lisätään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Asuntoja on oltava saatavilla myös pienituloisille ja ihmisille, joilla on vaikeuksia löytää asuntoa tavallisilta vuokramarkkinoilta.
- Turvataan Asunto ensin -malli ja riittävä tuki asumiseen. Asunnottomuutta kokeville on löydyttävä sopiva asumisratkaisu kohtuullisessa ajassa ja tarvittaessa tukea asumisen jatkumiseen. Päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä muihin tarvittaviin palveluihin on päästävä oikea-aikaisesti.
- Turvataan asunnottomuutta ehkäisevien järjestöjen pitkäjänteinen rahoitus. Matalan kynnyksen työtä, vertaistukea ja kokemustaustaisten työntekijöiden osaamista tarvitaan myös tulevaisuudessa.
Asunnottomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Mitä pidempään asunnottomuus jatkuu, sitä enemmän tarvitaan korjaavia palveluja ja sitä suuremmiksi kustannukset kasvavat. Pysyvä asumisratkaisu luo perustan terveydelle, toimeentulolle, koulutukselle, työlle ja osallisuudelle. Asunnottomuuden ehkäisy on investointi sekä ihmisten hyvinvointiin että yhteiskunnan vakauteen.
Allekirjoittajina:
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry)
A-Kiltojen Liitto ry
A-klinikkasäätiö
Artteli-kumppanuusyhdistys ry
Aspa-säätiö sr
Diakonissalaitos
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Emmaus Helsinki ry
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Homelessacademy Ry
Iisalmen A-Kilta ry
Iisalmen Seudun Kuvataideseura ry
Irti huumeista ry
Iso Numero
Joensuun Siniristi ry
Kalliolan Setlementti ry
Kallion seurakunta
Karis-Pojo svenska församling (Raasepori)
KRAN rf
Kunnon Elämä ry
Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä
Kurvin työryhmä
LC Karis-Karjaa
Mielenterveyden keskusliitto
Moniheli/Katto-toiminta
OSK Pohjois-Karjalan kansanteatteri (Pokka)
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Pro-tukipiste ry
Raaseporin suomalainen seurakunta
Rauman seudun katulähetys ry
RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö
Rinnekodit
Sateenkaari-ikkuna ry
Setlementtiasunnot
Setlementti Puijola
Sininauhaliitto ry
Sininauhasäätiö
Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry.
Solum yhtiöt
Suoja-Pirtti ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Suomen Setlementtiliitto
Tukikohta ry
Työterapinen yhdistys ry
Vahti ry (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry)
Vaihtoehto 90 ry
Väentupa ry
Vänstugan i Ekenäs r.f.
Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta, YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä eri puolilla Suomea. Asunnottomien yön kansalaisliikkeessä on mukana sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä muita toimijoita, ja se on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Lisätietoja:
Erja Morottaja
Viestintäpäällikkö, Vailla vakinaista asuntoa ry
puh. 044 773 4700
s-posti: erja.morottaja@vvary.fi
Jussi Lehtonen
Palvelupäällikkö, Vailla vakinaista asuntoa ry
puh. 050 373 0920
s-posti: jussi.lehtonen@vvary.fi
