Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijoiden kannanotto: TULEVAISUUS ILMAN ASUNNOTTOMUUTTA ON MAHDOLLINEN

Lokakuun 17. päivä 2022 tulee kuluneeksi 20 vuotta Asunnottomien yön kansalaisliikkeen synnystä. Syntymäpäivälahjatoiveena on tulevaisuus ilman asunnottomuutta. Jotta toiveesta tulisi totta, Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat esittävät päättäjille kymmenen toteutettavaa keinoa asunnottomuuden poistamiseksi Suomessa.   

Asunnottomien yön teemana on ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”.  Tarkoituksena on saada päättäjät sitoutumaan konkreettisiin toimenpiteisiin asunnottomuuden poistamiseksi Suomesta. 
Asunnottomien yön kansalaisliikkeessä olevien toimijoiden mukaan asunnottomuus on poistettavissa, mutta se vaatii valtiovallan, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden asunnottomuustyötä tekevien toimijoiden yhteistyötä sekä ennen kaikkea poliittista tahtoa. Rahastakaan sen ei pitäisi olla kiinni, sillä yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästäisi yhteiskunnalta 15 000-20 000 euroa vuodessa. 

– Oikeus asumiseen pitäisi olla kirjattuna lakiin. Asunto ensin -malli vaatii vielä kehittämistä, ja siihen on turvattava riittävät resurssit, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille.Eivätkä toimenpide-ehdotukset saa jäädä vain ylätasolle. Esimerkiksi ihmisille pitäisi antaa maksimissaan kolmen kuukauden takuu asunnon saamiselle tai uuden asumisratkaisun löytymiselle. Silloin minimoitaisiin pitkittyneestä asunnottomuudesta syntyviä riskejä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola  

– Pääkaupunkiseudun kriisiytyneeseen katuasunnottomuustilanteeseen on tällä hetkellä vastattu pääosin hätä- ja väliaikaismajoitusta lisäämällä ja pyritty olemassa olevien resurssien tehokkaampaan käyttöön.Käytännössä kuitenkin tuettua asunto ensin -paikkaa joutuu tällä hetkellä Helsingissä odottamaan kuukausia, usein liki vuoden. Asunto ensin -periaatteen mukaisesti toimivien vuokrasuhteeseen perustuvien tuettujen asumispaikkojen määrä on vähentynyt samalla kuin tarve on kasvanut. Toimintamalli johtaa asuntolajärjestelmän palauttamiseen, Tiivola jatkaa. 

Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Pienten vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut ja vuokrien nousukehitys hidastunut. Vuonna 2021 ensimmäisen kerran pitkään aikaan uusien tehtyjen vuokrasopimusten hinta laski. Kehitykseen ovat vaikuttaneet uusien kohteiden käynnistysavustukset, markkinatilanne sekä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa vuonna 2008 aloitetut MAL-sopimukset, joilla on pitkäaikaisesti turvattu riittävä kaavoitus ja väestön tarpeisiin vastaava asuntopolitiikka kunnissa. 

Kansalaisliikkeen syntyvuonna 2002 vailla vakinaista asuntoa oli hieman alle 9 600 ihmistä. Vuoden 2021 lopulla heitä oli hieman alle 4 000. Asunnottomuutta on saatu vähennettyä pitkäjänteisellä, hallituskauden ylittävällä ohjelmatyöllä. Pitkäjänteistä asunnottomuuden vähentämiseen ja poistoon tähtäävää ohjelmatyötä on jatkettava, jotta hallituksen tavoitteeseen poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä päästään. Helsingin kaupungin tavoite on vielä kunnianhimoisempi eli vuoteen 2025 mennessä. 

Asunnottomien yön toimijat esittävät 10 konkreettista toimenpidettä asunnottomuuden poistamiseksi. 

  1. Oikeus asumiseen pitäisi olla kirjattuna lakiin seuraavan hallituskauden aikana. 
  2. Asunnottomaksi jääneen ihmisen oikeudelle saada asumispalveluja pitää luoda lakiperuste. Palvelujärjestelmän ensisijaisena tavoitteena pitää olla asunnottomuustilanteeseen joutuneen ihmisen mahdollisimman nopea asuttaminen hänelle sopivaan asumisratkaisuun.
  3. Jokaiselle hyvinvointialueelle oma asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma vuoteen 2025 mennessä. Asuttamisessa pitää nojata aikaisemmin ohjelmatyön perusperiaatteena olleeseen Asunto ensin -malliin, ja sen edelleen kehittämiseen. Valtion pitää ministeriötasolla ohjata ja johtaa ohjelmien toteutumista.  
  4. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto pääkaupunkiseudulla tulee saada pysymään vähintään nyt saavutetulla tasolla, ja kasvamaan. Muuten vuokramarkkinoilla saavutettua suotuista kehitystä ei pystytä ylläpitämään. Myös ARA-rahoitteisen asuntokannan vuokratasoon tulee kiinnittää huomiota. Arava-vuokrien kasvuprosentti on ollut viime vuosina säännöllisesti korkeampi kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen, erityisesti kasvukeskuksissa. MAL-sopimuksia pitää jatkaa.
  5. Pystyttävä tarjoamaan erilaisiin tarpeisiin vastaavia tuetun asumisen ratkaisuja, esimerkiksi pienempiä, 20-40 asukkaan asumispalveluyksiköitä sekä hajasijoitettuja asuntoja, jotta kevyempää tukea tarvitsevat pääsisivät paremmin kiinni asumiseensa. 
  6. Lakisääteisen asumisneuvonnan tulee ulottua yleishyödyllisten ja yksityisten vuokramarkkinoiden tarjoamiin asumisratkaisuihin sekä huomioitava monimuotoisuutta. Erityisryhmiä tavoittavien järjestöjen tarjoama asumisneuvonta tulee taata rahoituksella ja nähdä se kunnallisia palveluja täydentävänä. 
  7. Kehitettävä asunnottomuustilastointia reaalitilannetta vastaavaksi sekä tuottamaan tietoa asunnottomuuspoluista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä. 
  8. Terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluita on oltava saatavilla walk in -tapaan.  
  9. Palvelusuunnittelussa on kehitettävä palvelupolkuja ja -malleja niille ryhmille, joiden asema asunnottomana ja asuntomarkkinoilla on kaikkein haastavinta, esimerkiksi nuoret, naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, vankilasta vapautuvat, muut vähemmistöryhmät sekä vieraskielinen väestö.
  10. Kuntien, hyvinvointialueiden sekä järjestöjen on luotava yhteistyöohjelmat, jossa kehitetään moniammatillisten jalkautuvien tiimien, etsivää työtä tekevien yksiköiden, matalan kynnyksen monipuolisen toiminnan sekä kokemusasiantuntijatyön hyödyntämistä palveluissa.  

Asunnottomuuden vaihtelu on pitkälti riippuvainen asuntomarkkinoista. Ympäristöministeriön rooli ohjaavana tahona on säilytettävä ja ohjelmatyölle on annettava riittävä resurssi. Tähänastisen ohjelmatyön menestys on suurelta osin johtunut siitä, että asunnottomuutta ei ole lähestytty vain sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmana vaan yhteiskunnan rakenteellisena ongelmana. 

Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat muistuttavat, että eriarvoisuus on yksi asunnottomuuden merkittävimmistä syistä. Sen vähentäminen on uskottavan asunnottomuuspolitiikan edellytys.  

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry)
Sininauhasäätiö
Diakonissalaitos
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
A-klinikkasäätiö
Suomen Setlementtiliitto
Tukikohta ry
Suoja-Pirtti ry
Helsingin Vieraskoti
Suomen Romanifoorumi ry
NAL Palvelut Oy
Aspa-säätiö
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Iso Numero
Emmaus Helsinki ry
Kunnon Elämä ry
Sateenkaari-ikkuna ry
Avopalveluyksikkö Olivia, Turun ensi- ja turvakoti ry
Savonlinnan Toimintakeskus ry./Pirtti-toiminta
Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen
A-klinikka asumispalvelut Hämeenlinna, A-klinikka Oy
Ehkäisevä päihdetyö Hämeenlinna, A-klinikka Oy 
NAL Hämeenlinnan seutu ry
Kirkko Turussa ja Kaarinassa
Suomen Punaisen Ristin Pertunmaan osasto
Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry
Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry
Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen
Keravan Polku ry
Nuorten Ystävät ry:n VALPAS2-hanke
Raahen Woimala

Asunnottomien yön 20-vuotispäätapahtumaatapahtumaa vietetään Helsingin Kansalaistorilla YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2022 kello 16–22. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. 

Asunnottomien yö puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja 
Sanna Tiivola 
Vailla vakinaista asuntoa ry 
Puh. 050 407 9702 
sanna.tiivola@vvary.fi 

Viestintäpäällikkö 
Erja Morottaja 
Vailla vakinaista asuntoa ry 
Puh. 044 773 4700 
erja.morottaja@vvary.fi 


Tallennettu kategorioihin Yleinen | Avainsanoina , | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijoiden kannanotto: TULEVAISUUS ILMAN ASUNNOTTOMUUTTA ON MAHDOLLINEN

TIEDOTE: Helsingin Asunnottomien yön päätapahtuman juontaja Ujuni Ahmed: ”Haluan yhteiskunnan, jossa jokaisen ihmisarvoiseen elämään kuuluu oma asunto.”

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Päätapahtuma järjestetään Helsingin Kansalaistorilla kello 16–22. Juontajana on ihmisoikeusaktivisti, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kirjailija Ujuni Ahmed. 20 vuotta täyttävän Asunnottomien yön kansalaisliikkeen järjestämän tapahtuman teemana on ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”.

Asunnottomuus on kodin puutetta materiaalisessa mielessä, mutta myös ihmisten oikeuksien toteutumattomuutta.

– Katson asunnottomuutta kodin kautta. Koti on minulle turvasatama, jossa mieli ja keho ovat turvassa. Olen ollut vailla vakinaista asuntoa nuorempana ja se sai minut kokemaan itseni henkisesti alastomaksi ja fyysisesti turvattomaksi. Asunnottomuuden yhteiskunnallisen merkityksen ymmärtää, kun omaa kotia ei ole, sanoo Asunnottomien yön kansalaisliikkeen 20-vuotispäätapahtuman juontaja Ujuni Ahmed.

Puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattoman Asunnottomien yön kansalaisliikkeen tavoitteena on ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuudesta ja sen lieveilmiöistä ja muistuttaa, että asunto on perusoikeus.

Tapahtumassa keskitytään vuoden teeman ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta” mukaisesti tulevaisuuden ratkaisuihin asunnottomuuden poistamiseksi.

– Asunnottomuuden poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan avointa dialogia ja saumatonta, moniammatillista ja monipuolista yhteistyötä valtion, kaupungin, hyvinvointialueiden, kolmannen sektorin sekä kaupunkilaisten kesken, painottaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori Vlada Petrovskaja.

Tänä vuonna Helsingin Kansalaistorilla pidettävässä tapahtumassa kuullaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Ääneen pääsevät niin asunnottomuutta omakohtaisesti kokeneet kuin muut asiantuntijat sekä asunnottomuuden moninaisuuden kohdanneet.
Mukana ovat muun muassa Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola, näyttelijä-kirjailija Jenni Kokander, asunnottomuustyön parissa pitkän uran tehnyt Juha Kaakinen, tutkijatohtori Johanna Ranta, Vailla vakinaista asuntoa ry:n Kokema-tiimin kokemusasiantuntijat Jenni Eronen ja Tii Judén sekä muita asunnottomuuden parissa toimivia ammattilaisia.

Ujuni Ahmed juontaa myös paneelikeskustelun, joissa poliittiset päättäjät haastetaan esittämään keinoja poistamaan asunnottomuus hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2027 mennessä. Helsingissä tavoite on vielä kunnianhimoisempi: vuoteen 2025 mennessä.

– Haluan nähdä suomalaisen yhteiskunnan, jossa jokaisen ihmisarvoiseen elämään kuuluu oma asunto. Sellaisen yhteiskunnan eteen haluan tehdä töitä, ja siksi koen merkitykselliseksi, että saan kunnian juontaa tänä merkityksellisenä vuonna Helsingin Asunnottomien yötä, Ujuni Ahmed toteaa.

Asunnottomien yön poliitikkopaneelin osallistujat ovat
Kaupunginvaltuutettu Mika Ebeling, Kristillisdemokraatit
Kaupunginvaltuutettu Elisa Gebhard, Sosiaalidemokraatit
Kaupungin valtuutettu Jenni Pajunen, Kokoomus
Puheenjohtaja ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Mia Haglund, Vasemmistoliitto
Kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen, Vihreä puolue
Kaupunginvaltuuston varavaltuutettu, Juhani Strandén, Perussuomalaisten puolue

Asunnottomien yö -tapahtumassa Helsingin Kansalaistorilla nähdään puheenvuorojen ja paneelikeskustelun lisäksi runsaasti muuta ohjelmaa järjestöjen esittäytymisistä ruokatarjoiluihin ja tulishow’hun. Tarjolla on myös ohjaus- ja neuvontapalveluja.
Illan aikana jaetaan kaksi kunnianosoitusta merkittävästä toiminnasta asunnottomuuskentällä: Suoja-Pirtti ry:n Arska-patsas sekä uutena Vailla vakinaista asuntoa ry:n myöntämä Rohkea visio -palkinto. Lisäksi luvassa on musiikkiesityksiä. Tapahtuman päättää yhteiskunnallisista teksteistään ja vahvoista kannanotoistaan tunnettu rap-muusikko Asa.
Asunnottomien yö -tapahtuma on maksuton ja avoin kaikille.

Tutustu Asunnottomien yö 2022 Helsingin päätapahtuman ohjelmaan tarkemmin tämän linkin kautta.
Eri paikkakunnilla järjestettävistä tapahtumista löytyy tietoa Asunnottomien yön nettisivulta.

Asunnottomien yöhön voi osallistua myös sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotona kynttilän, led-tuikun tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2022 kello 19:00 alkaen ja osoittaa näin, että välität.

#asunnottomienyö
#asunnottomuudenpoistaminen

Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea. Asunnottomien yö puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuuden keskeisin syy on kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Lisätietoja tapahtumasta:

Järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori
Vlada Petrovskaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9703
vlada.petrovskaja@vvary.fi

Viestintäpäällikkö
Erja Morottaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja@vvary.fi


Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa TIEDOTE: Helsingin Asunnottomien yön päätapahtuman juontaja Ujuni Ahmed: ”Haluan yhteiskunnan, jossa jokaisen ihmisarvoiseen elämään kuuluu oma asunto.”

Kaduilla on pian kylmä – Lahjoita lämpöä neulomalla tai ilmoittaudu kampanjan keräyspisteeksi

A-klinikkasäätiön ja EHYT ry:n Lahjoita lämpöä -kampanja käynnistyy jälleen. Viime keräyksellä saatiin  lähes 10 000 villasukkaparia ja tuhansia lapasia tarvitseville.

A-klinikkasäätiön ja EHYT ry:n yhteinen Lahjoita lämpöä -kampanja käynnistyy tänään kolmatta kertaa. Valtakunnallisen kampanjan tavoitteena on nimensä mukaisesti lahjoittaa lämpöä kaduille lapasten, sormikkaiden ja villasukkien muodossa. 

Kampanja innosti viime vuonna ihmisiä neulomaan ja keräsimme lahjoituksia lähes 10 000 villasukkaparin ja tuhansien lapasten muodossa.

”Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, kun voivat tehdä hyväntekeväisyyttä, vaikka eivät itse olisi suurissa varoissa”, kertoo Seinäjoen Kokemus- ja vertaistoimijat ry:n kokemuskoordinaattori Merja Kallio.

Lahjoita lämpöä -kampanjan ideana on haastaa ihmiset neulomaan asunnottomille ja muille vähäosaisille lapasia, sormikkaita sekä villasukkia. 

”Meitä suomalaisia kannustetaan laskemaan kotimme lämpötilaa muutamalla asteella energian säästämiseksi. Vaikka muutos on pieni ja tarpeellinen, niin jokainen meistä voi miettiä miltä tuntuisi elää pakkasen armoilla tuolla kaduilla. Kaikki lahjoitukset tulevat siis todella tarpeeseen ja ne otetaan suurella ilolla – jopa kyynelsilmin vastaan”, kertoo A-klinikkasäätiön kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso.

Kerätyt tuotteet jaetaan A-klinikkasäätiön ja EHYT ry:n eri toimipisteiden, jalkautuvien toimintojen ja yhteistyökumppaneiden kautta tarvitseville ympäri Suomen. Keräys on voimassa 30.11.2022 saakka.

Ihmiset voivat toimittaa neulomiaan tuotteita keräyspisteisiin ympäri Suomen Helsingistä Ouluun ja Joensuusta Poriin. 

”Tänäkin vuonna kymmenet eri tahot järjestöistä, kunnantaloista, kirjastoista tai nuorisokeskuksista ovat lähteneet kampanjaan mukaan”, iloitsee EHYT ry:n asiantuntija Jesse Keskinen.

Ilmoittaudu keräyspisteeksi täällä.

Innostuitko auttamaan neulomalla tai löytyykö sinulta valmiita, käyttämättömiä neuleita lahjoitettavaksi?

Toimi näin:
Voit neuloa vapaasti haluamasi väriset ja malliset käsineet tai sukat. Toivomme tuotteita eri kokoisille käsille ja jaloille, erityisesti tarvetta on aikuisten kokonumeroissa.
Otamme vastaan vain uusia ja käyttämättömiä tuotteita.

Lapasia, villasukkia ja sormikkaita voi toimittaa marraskuun loppuun asti alla lueteltuihin keräyspisteisiin. Täydennämme listaa keräyspisteistä syksyn aikana. Tuorein tieto tämän linkin takana.

Lahjoita lämpöä -keräyspisteet (päivitetty 7.9.2022)

Helsinki

Helsingin kaupunginkirjaston seuraavat toimipisteet: 
Keskustakirjasto Oodi
Kallion kirjasto
Töölön kirjasto
Oulunkylän kirjasto
Tapanilan kirjasto
Vuosaaren kirjasto
Rikhardinkadun kirjasto
Lauttasaaren kirjasto
Pohjois-Haagan kirjasto
Malmin kirjasto
Jakomäen kirjasto
Tapulikaupungin kirjasto
Puistolan kirjasto
Suutarilan kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Maunulan kirjasto
Laajasalon kirjasto
Pitäjänmäen kirjasto
Kontulan kirjasto
Pasilan kirjasto 
Vallilan kirjasto 
Arabianrannan kirjasto
Kannelmäen kirjasto
Herttoniemen kirjasto
Viikin kirjasto

Tampere

Völjy
Sumeliuksenkatu 13 A, 33100 Tampere

Lisätietoja
A-klinikkasäätiö:
Viestintäpäällikkö Tarja Virolainen, 050 443 5116, tarja.virolainen(at)a-klinikka.fi
Kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso, 050 356 6207, annuska.dalmaso(at)a-klinikka.fi
EHYT ry:
Asiantuntija Jesse Keskinen, 050 571 4818, jesse.keskinen(at)ehyt.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Kaduilla on pian kylmä – Lahjoita lämpöä neulomalla tai ilmoittaudu kampanjan keräyspisteeksi

Tule sponsoroimaan Asunnottomien yön 20-vuotistapahtumaa

Haemme sponsoreita Asunnottomien yön 20-vuotistapahtumaan, joka pidetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10.2022 Helsingin Kansalaistorilla päättäjien silmien alla, Eduskuntataloa vastapäätä.
Tarkoituksena on saada yhteensä 10 000 euroa, jotta saamme järjestettyä kunnon tapahtuman. Haluamme tarjota asunnottomuutta kokeville kävijöillemme ikimuistoisen illan sekä tuoda päättäjille ja muille ihmisille esille asunnottomuuden moninaisuutta sekä toimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuudelta kun helposti halutaan sulkea silmät ja jopa kieltää sen olemassaolo.

Asunnottomien yön teemana on Tulevaisuus ilman asunnottomuutta.
Suomessa on ARA:n viimeisimmän tilaston mukaan 3 948 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyy 655 ihmistä
Asunnottomien yö -tapahtumalla halutaan muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja että meillä kaikilla on oikeus omaan kotiin.

Jos yhteistyö kiinnostaa, ole yhteydessä: erja.morottaja@vvary.fi, puh. 044 773 4700

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tule sponsoroimaan Asunnottomien yön 20-vuotistapahtumaa

Asunnottomien yön 20-vuotistapahtuma järjestetään lokakuun 17. päivä Helsingin Kansalaistorilla

Teemana on ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta, kun Asunnottomien yön kansalaisliike syntyi. Asunnottomien yön 20-vuotistapahtumaa vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2022 Helsingin Kansalaistorilla päättäjien silmien alla, Eduskuntataloa vastapäätä. Tapahtuman teemana on Tulevaisuus ilman asuntoa.

Hallituksen tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Helsingin kaupungilla tavoite on vielä kunnianhimoisempi eli vuoteen 2025 mennessä.

Kun Asunnottomien yötä vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002, asunnottomuutta kokevia oli hieman alle 9 600 ihmistä. Vuoden 2021 lopulla asunnottomuus laski Suomessa ensimmäistä kertaa alle 4 000.

Suomessa asunnottomuutta on vähennetty Euroopan ennätysvauhtia pitkälti asunto ensin -mallin ansiosta, jonka mukaan pitkäaikaisasunnottomille mahdollistetaan kunkin tarpeiden mukaan erilaisin tukitoimin asuminen omassa asunnossa. Kun katto on pään päällä, aletaan ratkaista mahdollisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Asunnottomien yön teemana on juhlavuoden kunniaksi ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”.  Tarkoituksena on haastaa valtiovaltaa, kuntapäättäjiä ja aluehallinnon toimijoita pohtimaan, mitä toimia asunnottomuuden poistaminen vaatii, esittää konkreettisia ratkaisuja heidän toimiensa tueksi ja poistaa asunnottomuus Suomesta #yhdessä.
Asunnottomien yön toimijat muistuttavat, että asunnottomuus on poistettavissa nopeastikin hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja palveluntarjoajien yhteistyöllä, mutta se vaatii ennen kaikkea poliittista tahtoa

Asunnottomien yön 20-vuotispäätapahtuma järjestetään Helsingissä 17.10.2022 Helsingin Kansalaistorilla päättäjien silmien alla, Eduskuntataloa vastapäätä. Tapahtumassa on esiintyjiä, paneelikeskustelu sekä asunnottomuutta kokeville kävijöille muun muassa ruokatarjoilua, vaatejakoa ja muita palveluja. Toimijat tarjoavat myös omissa toimipisteissään ohjelmaa, palveluja ja yöpymistä eri puolilla kaupunkia.

Asunnottomien yön kansalaisliike on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.

#asunnottomienyö

#tulevaisuusilmanasunnottomuutta

Mikäli olet järjestämässä Asunnottomien yön tapahtumaa jollain muulla paikkakunnalla, ota yhteyttä koordinaattoriimme (yhteystiedot alla) tai olet muuten kiinnostunut Asunnottomien yöhön liittyvästä yhteistyöstä tai tapahtuman sponsoroinnista, ota yhteyttä:

Vlada Petrovskaja, järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinaattori.

Vailla vakinaista asuntoa ry

Puh. 050 407 9703

vlada.petrovskaja@vvary.fi

Erja Morottaja, viestintä ja varainhankinta

Vailla vakinaista asuntoa ry

Puh. 044 773 4700

erja.morottaja@vvary.fi

** Asunnottomuutta kokevien määrä laski ensimmäistä kertaa Suomessa alle neljän tuhannen. Vuoden 2021 lopulla heitä oli 3 948. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyy 655 ihmistä. Pitkäaikaisasunnottomia on 1 318, 265 ihmistä enemmän kuin viime vuonna.
Suomessa asunnottomuus ei juurikaan näy katukuvassa eivätkä kaikki asunnottomat numeroina tilastoissa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että liki 70 % asunnottomista on piiloasunnottomia eli he nukkuvat tuttavien tai sukulaisten luona. Yli puolet Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla.
Lähde: Asunnottomat 2021 (ARA:n selvitys 2/2022)

(** huom! ARA PÄIVITTI HELMIKUUSSA 2022 JULKAISTUA ASUNNOTTOMUUSTILASTOA HUHTIKUUSSA 2022.
Suomessa oli pitkäaikaisasunnottomia vuoden 2021 lopulla 1318, mutta 264 henkilön kasvun sijaan heidän määränsä onkin vähentynyt 80 henkilöllä. Helsingin pitkäaikaisasunnottomuusluvut korjattiin vuosilta 2019-2021. Uudet luvut perustuvat asumiseensa intensiivistä tukea tarvitsevien henkilöiden määrään ja ne ovat tarkempia kuin aiemmat, Helsingin kaupungin asuntotoimen ja Asumisen tuen yhteistilastoon perustuvat luvut. Tilastoa korjattiin Helsingin suuren painoarvon takia.)

Kuvassa tunnelmia Asunnottomien yö -tapahtumasta Helsingin Sörnäisissä vuonna 2019 aikana ennen koronaa, jolloin edellissen kerran päästin viettämään kaikille avointa yleisötapahtumaa.
Kuvat: Camilla Hanhirova
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön 20-vuotistapahtuma järjestetään lokakuun 17. päivä Helsingin Kansalaistorilla

Asunnottomien yön toimijoiden mielipidekirjoitus: SYRJÄYTYNYT VAI SYRJÄYTETTY?

Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa tämänvuotisella teemallaan “Ulkopuolella – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty” nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja seurauksia asunnottomuudelle ja syrjäytymiselle ja vaativat toimia niiden torjumiselle.

Yhteiskunnassa ihminen mielletään syrjäytyneeksi, kun hän on jäänyt yhteisön toiminnoista ulkopuolelle ja kokee elämässään osattomuutta. Huono-osaisuus voi ilmetä elämän eri alueilla voimavarojen vähyytenä ja sosiaalisina ongelmina. Syrjäytymisen taustalta löytyy turvattomuutta, päämäärättömyyttä ja arjen tekemättömyyttä. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ja haavoittuvat perhetaustat ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle.

Mikä on syrjäytymistä kokevan ihmisen oma vastuu syrjäytymiseensä?
Syrjäytymisen riskit kyllä tunnetaan, mutta syrjäytymiskehitykseen ei puututa riittävän ajoissa eikä moniammatillisesti.
Ihminen itse ei päätä jäädä osattomaksi eikä valitse huono-osaisuutta kohdalleen. Hänet on ennemminkin syrjäytetty yhteiskunnan toiminnallisuudesta ja jätetty palveluiden ulkopuolelle itsestään riippumattomista syistä. Apua on vaikea itse lähteä hakemaan, koska palvelut ovat pirstaleisia ja vaikeasti tavoitettavissa. Kunnissa tapahtuvien kilpailutusten vuoksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa työskentelevät tahot ja henkilöt saattavat vaihtua useinkin ja palveluiden laatu vaihtelee. Tieto ei kulje eri instanssien välillä ja ihminen voi jäädä pyörimään järjestelmän rattaisiin.

Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomuuden syyn ohella syrjäytyminen voi olla sen seurausta. Asunnottomana ihminen jää tavanomaiseen elämään ja arkeen liittyvistä perusasioista ulkopuolelle. Hän joutuu keskittymään päivästä toiseen pärjäämiseen. Kun ihminen on pidempään asunnottomana, hän jää asuntomarkkinoiden ulkopuolelle.

Tiedetään, että asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden riskiä, ja että ihminen voi päätyä asunnottomaksi erilaisten kriisien seurauksena.
Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Tilastojen mukaan yli 75 prosenttia asunnottomista on miehiä, ja miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset. Tyypillistä asunnotonta ei kuitenkaan ole. Yhä useampi nuori, maahan muuttanut tai nainen on vailla vakinaista asuntoa. 
Moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa, ja asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset.

Asunnottomuutta ei ratkaista vain rakentamalla lisää asuntoja eikä syrjäytymistä pysäytetä pelkästään terapiapaikkoja lisäämällä. Apua toki pitää tarjota akuutteihin tarpeisiin, mutta ennaltaehkäisyyn, selviytymismahdollisuuksien lisäämiseen, arjen tukemiseen sekä tuen oikea-aikaisuuteen pitää panostaa.

Pitkään jatkunut asunnottomuus ja syrjäytyneisyys vaativat toimia, jotka parhaiten onnistuvat yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien, neuvoloiden, koulujen ja oppilaitosten, järjestöjen sekä viranomaisten kanssa.
Vastuu asunnottomuuden poistamisesta, syrjäytymisen pysäyttämisestä ja huono-osaisuuden ehkäisystä on koko yhteiskunnalla. Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita. Tarvitaan päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja kitkevät yhteiskunnan rakenteissa olevaa epäoikeudenmukaisuutta. 

Asunnottomien yötä vietetään valtakunnallisesti sunnuntaina 17. lokakuuta, joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä.
Helsingin striimattua päätapahtumaa voi seurata klo 16-20 oheisen linkin kautta:
ProspectumLIVE





Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön toimijoiden mielipidekirjoitus: SYRJÄYTYNYT VAI SYRJÄYTETTY?

Asunnottomien yön Helsingin päätapahtuma virtuaalisesti Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa 17. lokakuuta 2021 klo 16-20

Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea. Tänä vuonna Helsingin tapahtuma järjestetään koronatilanteen vuoksi virtuaalisena kello 16-20. Asunnottomien yö -tapahtumalla halutaan muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja että meillä kaikilla on oikeus omaan kotiin.

Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna ULKOPUOLELLA – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty. Monessa tapauksessa yhteiskunnasta syrjäyttäminen on asunnottomuuden syynä. Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat jäävät ulkopuolelle. Ja mitä kauemmin ihminen on asunnottomana, sitä vaikeampaa on päästä asuntomarkkinoille. Ulkopuolella-teeman kautta Asunnottomien yön kansalaisliike nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja vaatii toimia asuntomarkkinoilta syrjäytymisen ja asunnottomuuden torjumiselle.

Helsingin virtuaalitapahtuman linkki: ProspectumLIVE
https://event.prospectumlive.com/asunnottomien-yo-2021/room/2748
 

Lisätietoja:
Asunnottomien yön koordinaattori
Vailla vakinaista asuntoa ry
vlada.petrovskaja(a)vvary.fi, p. 050 407 9703

Erja Morottaja
Viestintä
Vailla vakinaista asuntoa ry
erja.morottaja(a)vvary.fi, p. 044 773 4700

Helsingin virtuaalitapahtuman ohjelma 17.10. klo 16.00-20.00. 

16.00 Tapahtuma alkaa. Tapahtuman juontaa Katja Salminen

16.05 Asunnottomien yön avauspuheenvuoro: Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov

16.15 Puheenvuoro: Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sanna Tiivola ja mentori Miro Tolonen

16.25 Sanapaja Possen Oma kehu -biisi

16.30 Sopentupa Muutoksen tuulet -biisi

16.35 Asennekyselyn tuloksia: Sininauhasäätiön Toimitusjohtaja Kimmo Karvonen

16.40 Videoita toimijoilta

17.15 Paneelikeskustelu. Keskustelun juontaa toimittaja Aleksis Salusjärvi

Panelistit:

Jussi Lehtonen, Vva ry, Asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava

Maarit Vierunen, Kok.

Veronika Honkasalo, Vas.

Elisa Gebhard, SDP

Miro Tolonen, Vva ry, Mentori

18.10 Arska -patsaan jako, Suoja-Pirtti ry

18.20 Videoita toimijoilta

18.30 Musiikkia: Anni Vuorinen ja Ella Erikson

18.40 Puheenvuoro: Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen

18.50 Puheenvuoro: Vva ry:n kokemusmentori Tii Juden

19.00 Tulet sytytetään: Tuliryhmä Polte, Roni ja Eero

19.15 Musiikkia: Kari Tapiiri

19.30 Videota toimijoilta


Yleisö voi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan eri puolilta Suomea sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2021 klo 19 ja osoittaa näin tukeaan asunnottomuutta kokeville.
Jaa oma Asunnottomien yön tulesi sosiaalisen median kanavilla #asunnottomienyo

Striimaustapahtuman lisäksi Asunnottomien yön toimijat järjestävät asunnottomuutta kokeville pienempiä tapahtumia, joissa on tarjolla ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta, kynsihoitoa, terveysneuvontaa ja muita palveluja eri puolille kaupunkia. Striimilähetystä on myös mahdollista seurata eri toimijoiden toimipisteissä.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön Helsingin päätapahtuma virtuaalisesti Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa 17. lokakuuta 2021 klo 16-20