Asunnottomien yön päätapahtumaa vietetään lokakuun 17. päivä Helsingin Kansalaistorilla:

PUHETTA PIILOASUNNOTTOMUUDESTA – LAVALLA MUUN MUASSA SAMI YAFFA BAND

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea. Tänä vuonna nostetaan esiin piiloasunnottomuus. Asunnottomien yön päätapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa tänä vuonna herättää yhteiskunnallista keskustelua piiloasunnottomuudesta. Piiloasunnottomuus on asunnottomuuden muoto, joka ei useinkaan päädy tilastoihin. Se altistaa ihmisiä hyväksikäytölle ja väkivallan eri muotoihin eivätkä he välttämättä ohjaudu palveluihin, jotka heille kuuluisivat.

Helsingin Kansalaistorilla Asunnottomien yön päätapahtumassa paikalla on yli 20 asunnottomuuden ja sen lieveilmiöiden parissa työskentelevää toimijaa. Ohjelmassa on muun muassa asiantuntijapuheenvuoroja sekä paneelikeskustelu, jossa mukana päättäjiä eri puolueista. Lisäksi luvassa on ruokatarjoilua, valoshow sekä live-musiikkia, josta vastaa muun muassa Sami Yaffa Band ja Rebekka Holi.

Asunnottomien yön juontajana toimii Hauskoista kotivideoista tuttu oululaislähtöinen ohjaaja-käsikirjoittaja Sampo Marjomaa. Tapahtuma on kaikille avoin!

Asunnottomien yö Helsingin Kansalaistorilla 17.10.2024 kello 14.50-22:00 

14.50 Tervetuloa! Tapahtuman juontaja Sampo Marjomaa
15.00 ELSKE & THE VAGABONDS 
15.30 Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry: Rohkea visio -palkintojako 
15.40 Daniel Sazonov, Helsingin apulaispormestari, Helsingin kaupunki 
15.50 Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja, KOVA ry: Kohtuuhintainen asuminen asunnottomuuden ennaltaehkäisijänä
16.00 Venla Hietala, erikoissuunnittelija, Kela & Anniina Kalmari, sosiaalityöntekijä, Hietaniemenkadun palvelukeskus: Vaikuttavatko sosiaaliturvan muutokset asunnottomuuteen? Mitä viranomaisten tulisi huomioida yhteistyössä? 
16.30 SAMI YAFFA BAND 
17.15 Paneelikeskustelu  
18.15 BALKAN MAGGARAC
18.45 Suoja-Pirtti ry, Arska-patsaan jako
19.00 Valosirkus Spektri: Asunnottomien yön tulet 
19.10 LAULUYHTYE CHIME  
19.30 Päivi Al-Tameemi, Katto toiminta, Moniheli ry & Anna-Leena Myllylä, Sininauhasäätiö & Heini Puurunen, Vailla vakinaista asuntoa ry: Kotoutumiseen tarvitaan koti
19.40 Jaana Kauppinen, toiminnanjohtaja, Pro-Tukipiste: ”Vuokravastikkeet” – Piiloasunnottomuuden markkinoilla 
19.50 Mia Juselius & Sari Lönnberg, RETS-Rikoksettoman elämän tukisäätiö: Sukupuoli, piiloasunnottomuus ja vankeudesta vapautuminen? 
20.00. Cecile Orblin, Matti Ristinen, Ella Pyhältö, Suomen Lausujain Liiton taiteilijat
20.20. Mika Paasolainen, palvelualuejohtaja, Rinnekodit: Onko kaikille tarjolla koti?
20.30 Heikki Luoto, kehittämispäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry: Vahvojen lenkkien ketju – miten pidetään kaikki mukana?
20.40. Heidi Juvonen, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot: ”Kyllä mä handlaan” – Varjoissa asuvat nuoret
21.00 REBEKKA HOLI
21.30 Katri Paakkanen, hankekoordinaattori, Vailla vakinaista asuntoa ry: Tilannekatsaus: häädöt nousussa – inhimilliset päätökset laskussa 
21.40 Henri Alén – kummin terveiset, Vailla vakinaista asuntoa ry 
21.50 Jenni Eronen, kokemusmentori, Vailla vakinaista asuntoa ry 
22.00 Hyvää ja turvallista yötä kaikille!

Yleisö voi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan eri puolilta Suomea sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2024 klo 19.00 ja osoittaa näin tukeaan asunnottomuutta kokeville ihmisille. Jaa oma Asunnottomien yön tulen kuvasi sosiaalisen mediassa #asunnottomienyo

Asunnottomien yön toimijat järjestävät myös eri puolilla kaupunkia asunnottomuutta kokeville pienempiä tapahtumia, joissa on tarjolla ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta ja muita hemmotteluja sekä palveluja.
Tarkempaa tietoa Asunnottomien yö web-sivulta
www.asunnottomienyo.fi/

Lisätietoja:
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori
Vailla vakinaista asuntoa ry
vlada.petrovskaja(at)vvary.fi, p. 050 407 9703 Erja Morottaja
Viestintä
Vailla vakinaista asuntoa ry
erja.morottaja(at)vvary.fi, p. 044 773 4700

Tallennettu kategorioihin Ajankohtainen, Tapahtumat, Tiedote | Avainsanoina , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön päätapahtumaa vietetään lokakuun 17. päivä Helsingin Kansalaistorilla:

Tiedote:

Asunnottomien yön yleisötaideteos osallisti asunnottomuutta kokevat ihmiset mukaan 

Instalaatio ”2139” tuo piiloasunnottomuuden näkyväksi Arkkitehtuuri- ja Designmuseoon

Lokakuussa 2024 Asunnottomien yön kansalaisliike tuo Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tiloihin yleisötaideteoksen ”2139”, jolla otetaan kantaa piiloasunnottomuuteen Suomessa.

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. eri puolilla Suomea vietetään Asunnottomien yötä. Tänä vuonna tapahtumien teemana on piiloasunnottomuus, joka ei useinkaan näy tilastoissa. Käytännössä piiloasunnottomuus tarkoittaa sitä, että ihminen on kirjoilla jossain osoitteessa, mutta ei syystä tai toisesta pysty asumaan kyseisessä asunnossa.

”2 139” origamitalosta koostuva installaatio kertoo heistä, jotka majoittuvat esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona. Tällainen asunnottomuuden muoto altistaa ihmisiä hyväksikäytölle ja väkivallan eri muotoihin, eivätkä he välttämättä ohjaudu heille kuuluvien palvelujen piiriin.

”Asunnottomien yön kansalaisliikkeen tavoitteena on ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuuden nykytilasta, asunnottomuuden taustalla olevista syistä ja vähentää asunnottomuuteen liittyvää stigmaa. Yhteistyö museon kanssa on oiva mahdollisuus saattaa laajempi yleisö tietoiseksi siitä, millaisesta ilmiöstä on kyse”, kertoo Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja.

Origamitalojen materiaalivalinnan taustalla on kierrätyksen lisäksi pyrkimys herättää huomiota asunnottomuutta kokevien ihmisten liian kapeaan ja yksipuoliseen representaatioon mediassa.

”Asunnottomuutta kokevien ihmisten arkitodellisuuden kuvaaminen sanomalehdessä tai mediassa yleisesti ottaen keskittyy pääosin henkilötarinoiden kertomiseen, mikä pahimmassa tapauksessa jättää huomiotta asunnottomuuden taustalla rakenteelliset ja hyvinvointijärjestelmään liittyvät syyt. Myös asunnottomuutta kokevien tuen- ja palvelutarpeet sekä toimenpide-ehdotukset asunnottomuuden ennalta ehkäisemiseksi ja poistamiseksi jäävät kuulematta”, Petrovskaja täydentää.

Installaatio rakentui taiteilija Hanna Arvelan opastuksella asunnottomuutta kokevien ihmisten, heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten ja lukuisten vapaaehtoisten voimin. Taiteilija on jalkautunut asunnottomuustoimijoiden kohtaamispaikoihin, joissa origamitaloja taiteltiin yhdessä. Yhteisötaideteokseen osallistui ihmisiä ja yhteisöjä eri puolilta Suomea.

Arvelan mukaan työpajoissa on vallinnut innostunut tekemisen ilmapiiri.

”Ihmiset ovat osallistuneet ennakkoluulottomasti tähän hiljaiseen mielenilmaukseen ja jakaneet siinä ohessa ajatuksiaan ja taustoittaneet syitä mahdolliselle asunnottomuudelleen. Jokaisessa kohteessa viesti on ollut yhtäläinen: Asumisen tulisi olla lakisääteisesti toteutuva ihmisoikeus”, Arvela kertoo.

”Asumisen ja asunnottomuuden sekä julkiseen kaupunkitilaan ja sen käyttöön liittyvät kysymykset linkittyvät vahvasti arkkitehtuurin ja muotoiluun sekä laajemmin suunnittelualoihin ja yhteiseen poliittiseen päätöksentekoon. Se, mitä suunnitellaan, ketkä suunnittelevat, kenelle ja kenen tarpeet huomioiden, on olennaista, kun keskustelemme esimerkiksi rakennetusta ympäristöstä sekä siihen liittyvästä suunnittelusta”, kertoo installaation Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon tuottanut yleisötyövastaava ja yhteisöjen asiantuntija Jemina Vainikka Lindholm. 

”Museoilla on yhteiskunnallisina toimijoina mahdollisuus ja vastuu toimia keskustelun paikkoina. Installaatio on keskustelunavaus näistä aiheista museoissamme lokakuussa”, Vainikka Lindholm muistuttaa.

Installaatio on esillä Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa 1.–31.10. osoitteessa Kasarminkatu 24. Museon ensimmäiseen kerrokseen on vapaa pääsy.
Vva ry:n Järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja on tavattavissa museon ensimmäisen kerroksen aulassa 1.10. klo 12.30.-15.30.

Lisätietoja:
Vlada Petrovskaja
Järjestösuunnittelija, Vva ry
Puh. 050 407 9703
vlada.petrovskaja@vvary.fi

Jemina Vainikka Lindholm
Yleisötyövastaava, Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo
Puh. 045 7731 0476
jemina.lindholm@mfa.fi

Tallennettu kategorioihin Ajankohtainen, Tiedote | Avainsanoina , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Tiedote:

Asunnottomien yön julistekilpailu on ratkennut

Julistimme huhtikuussa Asunnottomien yön julistesuunnittelukilpailun.
Voittajaksi valittiin satakuntalainen taiteilija, Anni Vahlqvist.
Kiitos, että osallistuit, ja onneksi olkoon!

Sydämellinen kiitos myös muille osallistuneille. Aivan upeita ehdotuksia kaikki!

Julkistamme Anni Vahlqvistin luoman visuaalisen ilmeen elokuussa.
Visuaalista ilmettä ja julistetta käytetään Asunnottomien yön markkinoinnissa, somekampanjoinnissa, Helsingin Asunnottomien yön tapahtuman julisteena ja tapahtuman ohjelman pohjana. Kaikki Suomen paikkakunnat, joissa Asunnottomien yötä järjestetään, saavat käyttää samaa ilmettä ja julistetta halutessaan.

Asunnottomien yötä vietetään 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Vuoden 2024 teemana on piiloasunnottomuus otsikolla ”Piilossa asunnottomana”.

Kuva: Camilla Hanhirova
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön julistekilpailu on ratkennut

Asunnottomien yön 2024 teemana on piiloasunnottomuus

Asunnottomien yön kansalaisliike nostaa tänä vuonna esiin piiloasunnottomuuden teemalla ”PIILOSSA ASUNNOTTOMANA”. Piiloasunnottomuus on asunnottomuuden muoto, joka ei useinkaan päädy tilastoihin. Käytännössä piiloasunnottomuus tarkoittaa sitä, että ihminen on kirjoilla jossain osoitteessa, mutta ei syystä tai toisesta pysty asumaan kyseisessä asunnossa vaan majoittuu esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona. Tällainen asunnottomuuden muoto altistaa ihmisiä hyväksikäytölle ja väkivallan eri muotoihin eivätkä he välttämättä ohjaudu palveluihin, jotka heille kuuluisi.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA julkaisee vuosittain kuntakohtaisen selvityksen asunnottomuudesta. Vuoden 2023 selvityksen mukaan 2 139 ihmistä majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Piilossa heitä on kuitenkin paljon enemmän. Osa on pudonnut kaikkien palveluiden ulkopuolelle eikä tule kirjatuksi mihinkään järjestelmään. Osa pysyy piilossa omasta halustaan turvallisuuden tai häpeän vuoksi. Tilastoihin piiloasunnottomista tulee näkyviä vain, jos he ovat hakeutuneet Kelan tai sosiaalipalveluiden pariin ja ovat itse ilmoittaneet olevansa kirjoilla jossain asunnossa, vaikka eivät asu siellä.

Piiloasunnottomuus on yleistä erityisesti nuorten keskuudessa. He saattavat olla kirjoilla vanhemmillaan, mutta majoittuvat väliaikaisesti ystävillä tai sukulaisillaan.
Piiloasunnottomuus koskettaa vahvasti myös naisia sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Taustalla olevat häpeä, lähisuhdeväkivalta sekä asenteet asunnottomuuspalveluita kohtaan pitkittävät asunnottomuutta ja avun saantia.
Heikko tietämys palvelujärjestelmästä lisää piiloasunnottomuutta muualta Suomeen muuttaneiden keskuudessa. Ihmiset päätyvät asumaan sukulaisten tai vaikkapa omasta kulttuurista tulevien tuttavien luo esimerkiksi eron tai pienituloisuuden vuoksi. Myös ilman suomalaista henkilötunnusta maassa oleskelevat voivat jäädä kokonaan palveluiden ja asunnottomuuden tilastoinnin ulkopuolelle.
Lisäksi piiloasunnottomuuden taustalla voi olla ihmisarvoiseksi kelpaamaton asunto eli siellä ei ole esimerkiksi sähköä eikä vettä tai asunnossa on sisäilmaongelmia.

Kaupunkien ja kuntien palveluissa olevat erityispiirteet luovat puitteita suurellekin määrälle piiloon ja tilastojen ulkopuolelle jäävälle asunnottomuudelle. Varsinkin ensisuojien puuttuminen vaikeuttaa piiloasunnottomien tunnistamista ja auttamista. Lisäksi asumisohjauksen puute kaupungin tai kunnan palveluvalikoimassa tarkoittaa käytännössä sitä, että moni asunnoton jää tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolelle.

Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä Kansalaistorilla ja eri puolilla Suomea. Vuoden 2024 teemana on: ”PIILOSSA ASUNNOTTOMANA”.

Jos olet kiinnostunut sponsoroimaan Asunnottomien yön Helsingin päätapahtumaa tai tekemään muuta yhteistyötä, tai jos haluat järjestää Asunnottomien yötä omalla paikkakunnallasi, ota yhteys Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattoriin Vlada Petrovskajaan, puh. 050 407 9703, sähköposti: vlada.petrovskaja@vvary.fi

#asunnottomienyö
#piiloasunnottomuus

Lisätietoja:
Järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori
Vlada Petrovskaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9703
vlada.petrovskaja@vvary.fi

Viestintäpäällikkö
Erja Morottaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja@vvary.fi

Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea. Asunnottomien yö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinoinnista ja Helsingin päätapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Vailla vakinaista asuntoa ry.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön 2024 teemana on piiloasunnottomuus

Asunnottomien yön kannanotto:

Hallituksen on sitouduttava kestävään asunnottomuuspolitiikkaan –
JULKISEN TILAN KÄYTTÖ JA PALVELUT KUULUVAT YHDENVERTAISESTI ASUNNOTTOMUUTTA KOKEVILLE IHMISILLE

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu pitkäaikaisasunnottomuuden poisto tämän vaalikauden aikana. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat pitävät tavoitetta realistisena, mutta toivovat hallitukselta kestävämmälle pohjalle rakennettua asunnottomuuspolitiikkaa, johon olennaisesti kuuluvat asunnottomuutta ennaltaehkäisevät toimet. Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu myös yhdenvertainen oikeus julkiseen tilaan ja palveluihin.

Asunnottomien yö haluaa tänä vuonna herättää yhteiskunnallista keskustelua siitä, kenelle kaupunki kuuluu. Ovatko apu ja tuki kaikkien saatavilla, ja onko julkinen tila kaikille yhdenvertainen?

Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat eri puolilta Suomea esittävät, että kaupunki- ja taajamasuunnittelussa tulisi huomioida paremmin asunnottomuutta kokevia ihmisiä ja varmistaa, että taajamista löytyvät tilat sosiaali- ja terveyspalveluille, päiväkeskusmaiselle matalan kynnyksen toiminnalle, hätämajoituksille sekä asumispalveluyksiköille, ja että ne ovat helposti saavutettavia.
Moni yleishyödyllinen toimija joutuu lähtemään pois naapurustoista ja vilkkailta keskusta-alueilta paitsi tilojen korkeiden vuokrien myös niin sanotun nimby-ilmiön vuoksi. Vedotaan järjestyshäiriöihin, vaikka asunnottomien palveluiden häätäminen usein lisää alueilla turvallisuusongelmia. Asunnottomat ihmiset nähdään turvattomuuden aiheuttajina muille ja unohdetaan, että asunnottomuus on turvattomuuden aiheuttaja asunnottomuutta kokevalle itselleen. Tarvitaan kaupunkisuunnittelua, joka perustuu yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon ja erotteluun. 

”Missä asunnottomien ihmisten pitäisi olla? Eivät he lakkaa olemasta, eivätkä mene pois. Me kaikki olemme kaupunkilaisia, joille kuuluu yhdenvertaisesti julkisen tilan käyttö ja palvelut. Asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville ihmisille on oltava paikkoja, joista saa apua”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

Asunnottomuutta kokevien ihmisten kokema syrjintä, epäasiallinen kohtelu ja jopa väkivalta tulevat ilmi järjestöjen tekemässä kohtaamistyössä. Erityisesti päihteitä käyttävien, nuorten, muualta Suomeen muuttaneiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kohdalla esiintyy kaltoinkohtelua.
Asunnottomien yön kansalaisliike vetoaa viranomaisiin, järjestyksenvalvojiin, vartijoihin, liikkeiden omistajiin ja palvelutarjoajiin, että asunnottomuutta kokevien ihmisten turvallisuus ja oikeus olla kaupunkitilassa taataan. Julkisen tai puolijulkisen tilan kontrollointi ei saa syrjiä ketään eikä ihmisiä saa poistaa niistä väärin perustein. Esimerkiksi ulkonäkö tai oleskelu eivät ole laillisia syitä poistaa ketään julkisesta tilasta.

Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat toivovat päättäjiltä perehtymistä ja ymmärrystä siitä, millaisia syitä asunnottomuuden ja eriarvoistumisen taustalla on.
Asunnottomuuteen johtavat syyt ovat moninaisia. Nuoret, maahan muuttaneet, päihde- ja mielenterveysongelmilla oireilevat sekä vapautuvat vangit ovat yliedustettuja asunnottomien joukossa, mutta yhä enenevissä määrin myös matalapalkka-aloilla työskentelevät, pätkä- ja osa-aikatyötä tekevät ovat joutuneet asunnottomiksi tai asunnottomuusuhan alle korkeiden elinkustannusten vuoksi.

Hallitus on tekemässä työttömyys- ja sosiaaliturvaan sekä asumistukiin leikkauksia ja heikennyksiä, jotka iskevät jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Helsingissä huolta herättävät myös Hekan vuokrien nousut, jotka tulevat olemaan keskimäärin 7-14 prosenttia. Lisäksi vuokra-asuntojen tulorajojen palauttaminen ja vuokrasopimusten määräaikaistaminen horjuttaa asumisen pysyvyyden periaatetta.
Nämä toimenpiteet tulevat lisäämään maksuongelmia ja lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuus kasvaa.

Valtion takaaman Ara-asuntotuotannon alasajo tulee valtakunnallisesti vähentämään asunnottomuusriskin alla olevien ja asunnottomuutta kokevien ihmisten mahdollisuuksia saada kohtuuhintaisia asumisratkaisuja ja romuttaa Suomen aiempaa tavoitetta poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.

”Uudessa hallitusohjelmassa asunnottomuudenpoistotavoitetta on jo höllennetty. Nyt puhutaan enää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta, mutta asumisneuvontaan suunnatun neljän miljoonan euron pudottaminen puoleen vesittää sitäkin tavoitetta”, Sanna Tiivola huomauttaa.

”Hallitusohjelmaan olisi hyvä palauttaa tavoite asunnottomuuden poistamisesta. Asunnottomuutta ei voida kertaluontoisesti ratkaista yhdessä hallituskaudessa vaan se edellyttää pitkäjänteistä ja sitoutunutta asunnottomuuspolitiikkaa”.

Hallitusohjelmaan on kirjattu panostus valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Asunnottomien yön kansalaisliike panee huolestuneena merkille, että kolmannen sektorin tekemä työ tuntuu unohtuneen tästä visiosta, vaikka monissa järjestöissä on tehty vuosikymmeniä pitkäjänteistä asunnottomuustyötä, joka perustuu kohderyhmän tuntemukseen ja tavoittamiseen, monikielisyyteen sekä henkilökohtaisen neuvonnan ja palvelujen kohdistamiseen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeita vastaavaksi.

Sen sijaan, että kolmannen sektorin rahoitusta leikataan, valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien pitäisi yhdessä järjestöjen kanssa kehittää joustavampia ja yksilöllisempiä palvelumuotoja, jotta ihmiset voivat saada juuri heidän tarpeitaan vastaavaa tukea oli kyse sitten taloudellisista tai elämänhallintaan liittyvistä haasteista. Esimerkiksi asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi tavaksi ennaltaehkäistä asunnottomuutta, ja se tuo säästöjä niin kunnille, vuokrataloyhtiöille kuin valtiolle. Asumisneuvonnan lisäksi mahdollisuus asunto ensin -mallilla toteutettuun tuettuun asumiseen olisi taattava kaikille, ketkä sitä tarvitsevat.

Allekirjoittajat:
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry)

Y-Säätiö

Sininauhasäätiö

A-klinikkasäätiö

RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö

Nuorisoasuntoliitto NAL ry

Moniheli ry

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr

Naistenkartano ry

Supernovat-hanke

Kalliolan Setlementti

Tukikohta ry

Suoja-Pirtti ry

Suomen Setlementtiliitto

Pro-tukipiste ry

Diakonissalaitos

Rinnekodit

A-Kiltojen Liitto ry 

A-klinikka Oy:n Hämeenlinnan asumispalvelut

Artteli-kumppanuusyhdistys ry

Aspa-säätiö

Emmaus Helsinki ry

Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry

Helsingin Vieraskoti

Humanan Kallio Oy

Iso Numero

Kaakkois-Suomen Sininauha ry

Kallion seurakunta

Keravan Polku ry

Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys Ry

Kirkko Turussa ja Kaarinassa

Klubitalo Fontana ry

Kunnon Elämä ry

NAL Hämeenlinnan seutu ry

NAL Riihimäki ry

Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen

Porin Sininauha ry

Rauman Seudun Katulähetys ry

Sateenkaari-ikkuna ry

Suomen Romanifoorumi ry

Setlementti Tampere ry

Tuiran seurakunta

Turun Seudun Nuorisoasunnot ry

Turun tuomioseurakunta

Turun Vasemmistoliitto ry

Varsinais-Suomen KD Naiset

Viadia Pirkanmaa

Asunnottomien yön päätapahtumaa vietetään Helsingin Kansalaistorilla YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2023 kello 14–19.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtumia on myös 44 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.
Lisätietoja: www.asunnottomienyo.fi


Asunnottomien yö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita eri puolilta Suomea. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Asunnottomien yön valtakunnallisesta koordinoinnista ja Helsingin päätapahtuman järjestelyistä vastaa Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry). Lisätietoja: www.vvary.fi.

Lisätietoja:

Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9702sanna.tiivola(at)vvary.fi

Vlada Petrovskaja, Asunnottomien yön kansalaisliikkeen ja Helsingin päätapahtuman koordinoija
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9703
vlada.petrovskaja(at)vvary.fi

Erja Morottaja, Viestintäpäällikkö
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja(at)vvary.fi

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön kannanotto:

Asunnottomien yön Helsingin päätapahtumaa vietetään lokakuun 17. päivä Kansalaistorilla:
KESKUSTELUA KAUPUNKITILASTA – LAVALLA MUUN MUASSA ARPPA DUO

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea. Vuoden 2023 teemana on: ”Kenelle kaupunki kuuluu?”.

Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa tänä teemavuonna herättää yhteiskunnallista keskustelua, kenen ehdoilla julkista tilaa suunnitellaan, kenellä on oikeus näkyä kaupunkikuvassa, kenen tarpeisiin kaupunkitila vastaa, ja onko meidän julkinen tilamme kaikille yhdenvertainen ja kaikkien saavutettavissa?

Helsingin tapahtuman paneelikeskustelussa laitetaan päättäjät vastaamaan myös kysymyksiin, kuinka perusoikeudet heidän mielestään toteutuvat kaikkien kansalaisten kohdalla, kun hallituksen toimia ohjaavat kovat leikkaukset.

Asunnottomien yö -tapahtuman ohjelma Helsingin Kansalaistorilla 17.10.2023 kello 14.00-19.30. 

Tapahtuman suojelijana toimii presidentti Tarja Halonen.

14.00 Tervetuloa! Tapahtuman juontaja Laura Friman

14.10 KARI TAPIIRI

14.40 Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja Vva ry-Rohkea visio -palkinnonjako

14.55 Meria Jansson-runoja asunnottomuudesta

15.05 Paavo Arhinmäki, Helsingin apulaispormestari

15.15 PORTTITEATTERI – monologi ja musiikkia

15.30 HENRIK ARTTURI LINNAVIRTA

15.45 Arska -patsaan jako, Suoja-Pirtti ry

15.55 Merete Kemppainen, väitöskirjatutkija Aalto-yliopisto – Oikeus kotiin

16.05 Sanni Mäntyniemi, ihmisoikeuksien asiantuntija Ihmisoikeusliitto – Syrjimättömyys kaupunkitilassa

16.15 Robert Koski, projektipäällikkö Diakonissalaitoksen säätiö sr. – Asunnottomuus katutyön näkökulmasta

16.25 EMILIA SISCO & THE NORTHERN LIGHTS

17.00 Politiikkapaneeli, juontaja KBK:n Jari-Pekka Hietsilta

18.00 Heidi Linsén, tekstiilitaiteilija & Sinikka Huusko, runoilija

18.10 HIEKKA

18.25 Veera Niemi, projektitutkija Segra -tutkimushanke Turun yliopisto &

Riikka Perälä, tutkijatohtori Y-Säätiö -Oikeus kotiin kehittyvissäkaupungeissa

18.35 PALEFACE

19.00 Asunnottomien yön tulet – Valosirkus Spektri
ARPPA DUO

Yleisö voi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan eri puolilta Suomea sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2023 klo 19 ja osoittaa näin tukeaan asunnottomuutta kokeville ihmisille. Jaa oma Asunnottomien yön tulen kuvasi sosiaalisen mediassa #asunnottomienyo

Asunnottomien yön toimijat järjestävät myös eri puolilla kaupunkia asunnottomuutta kokeville pienempiä tapahtumia, joissa on tarjolla ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta ja muita hemmotteluja ja palveluja.
Tarkempaa tietoa Asunnottomien yö web-sivulta www.asunnottomienyo.fi/

Lisätietoja:
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori
Vailla vakinaista asuntoa ry
vlada.petrovskaja(at)vvary.fi, p. 050 407 9703

Erja Morottaja
Viestintä
Vailla vakinaista asuntoa ry
erja.morottaja(at)vvary.fi, p. 044 773 4700

Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10.
Asunnottomuuden keskeisin syy on kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön Helsingin päätapahtumaa vietetään lokakuun 17. päivä Kansalaistorilla:
KESKUSTELUA KAUPUNKITILASTA – LAVALLA MUUN MUASSA ARPPA DUO

Asunnottomien yön 2023 teemana on ”Kenelle kaupunki kuuluu?”

Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea. Vuoden 2023 teemana on: ”Kenelle kaupunki kuuluu?”.
Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa herättää yhteiskunnallista keskustelua, kenen ehdoilla julkista tilaa suunnitellaan, kenellä on oikeus näkyä kaupunkikuvassa, kenen tarpeisiin kaupunkitila vastaa, ja onko meidän julkinen tilamme kaikille yhdenvertainen ja kaikkien saavutettavissa?

Suomessa vaalitaan ajatusta, että yhteiskunta on kaikille avoin, ja että kaupungit ja taajamat kuuluvat kaikille. Havainnekuvien takana, kaupunkien arjessa julkisen tilan käyttöä kuitenkin rajataan ja estetään väestöryhmiltä, jotka koetaan haitallisiksi tai häiritsevällä tavalla käyttäytyviksi. Asunnottomuutta kokevat ihmiset nähdään usein turvattomuuden aiheuttajina muille ja unohdetaan, että asunnottomuus on turvattomuuden aiheuttaja asunnottomuutta kokevalle itselleen. Tarvitaan kaupunkisuunnittelua, joka perustuu yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon ja erotteluun.

– Haluamme herättää valtakunnallista keskustelua kaupunkisuunnittelusta ja oikeudesta julkiseen tilaan osallisuuden näkökulmasta. Ketä kaupunkisuunnittelussa kuullaan ja huomioidaan, ja millaisia palveluja kenellekin luodaan, Asunnottomien yön kansalaisliikkeen ja Helsingin päätapahtuman koordinoija Vlada Petrovskaja avaa tämänvuotisen teeman taustoja.

– Vaarana on, että julkisen tilan käyttöä kontrolloidaan ja sitä pääsevät käyttämään he, joilla on varaa maksaa palveluista. Asemarakennuksessa olleiden penkkien tilalle tulee kahviloita, joihin asunnottomuutta kokevalla ihmisellä ei ole taloudellisista syistä eikä stigmankaan vuoksi mahdollista päästä istahtamaan. Hänet häädetään sieltä ensimmäisenä pois, Petrovskaja jatkaa.

Julkisen tilan kaupallistamisen lisäksi asunnottomuutta kokevilta viedään mahdollisuuksia olla kaupunkilaisina kaupungissa esimerkiksi vihamielisen arkkitehtuurin keinoin. Muurien päälle asennetaan metallisia piikkejä ja puistonpenkkejä poistetaan tai niille laitetaan erilaisia tankoja estämään nukkumista.

Asunnottomuutta kokeville ihmisille suunnattuja palveluja kuten päiväkeskuksia tai asumisyksiköitä ei myöskään haluta kaupunkiympäristöön. Moni yleishyödyllinen toimija joutuu lähtemään pois kaupunkien vilkkailta alueilta tilojen korkeiden vuokrien, mutta myös niin sanotun nimby-ilmiön vuoksi. Vedotaan järjestyshäiriöihin, vaikka asunnottomien palveluiden häätäminen vain pahentaa asioita entisestään.-

– Nimby-keskusteluissa on hyvä kysyä, missä asunnottomuutta kokevien ihmisten pitäisi sitten olla? Eivät he lakkaa olemasta sillä, että jotkut eivät halua nähdä asunnottomuutta ja siihen liittyviä lieveilmiöitä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

– Kaupunkien järjestyshäiriöt usein helpottuvat sillä, että apua ja tukea järjestetään sinne, missä asunnottomuutta kokevat ihmiset muutenkin liikkuvat ja oleilevat. Asunnottomien palveluiden vieminen jonnekin joutomaille ei kerro hyvää yhteiskunnasta, Tiivola muistuttaa.

(Nimby-sana tulee englanninkielestä ”not in my back yard” ja tarkoittaa omaan asuinympäristöön suunniteltujen, mutta omasta mielestä epämiellyttävien tai ei-toivottujen asioiden vastustamista.)

Jos olet kiinnostunut sponsoroimaan Asunnottomien yön Helsingin päätapahtumaa tai tekemään muuta yhteistyötä, esimerkiksi lavatekniikkaan ja -tuotantoon liittyen, ota yhteys tapahtuman tuottajaan
Jenny Fermiin,
puh. 045 346 7256, sähköposti: asunnottomienyo@vvary.fi

Jos haluat järjestää Asunnottomien yötä omalla paikkakunnallasi ensimmäistä kertaa, ota yhteys Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattoriin Vlada Petrovskajaan, puh. 050 407 9703, sähköposti: vlada.petrovskaja@vvary.fi

#asunnottomienyö
#kenellekaupunkikuuluu

Lisätietoja:
Järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori
Vlada Petrovskaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9703
vlada.petrovskaja@vvary.fi

Viestintäpäällikkö
Erja Morottaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja@vvary.fi

Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea. Asunnottomien yö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinoinnista ja Helsingin päätapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Vailla vakinaista asuntoa ry.
www.asunnottomienyo.fi

Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry:n Valot Asunnottomien yössä Helsingin keskustassa 17.10.2022.
Kuva: Camilla Hanhirova

Asunnottomien yön tuli Helsingin Kansalaistorilla 17.10.2022.
Kuva: Camilla Hanhirova

Tallennettu kategorioihin Ajankohtainen, Tapahtumat | Avainsanoina , , , , , , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön 2023 teemana on ”Kenelle kaupunki kuuluu?”