Suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä kulmakiviä ovat luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Meidän tulee voida luottaa siihen, että jokaisesta ihmisestä pidetään huolta – myös vaikeammissa elämäntilanteissa. Asunnottomuus on olosuhde, se ei ole ketään ihmistä määrittävä tekijä.
Asunnottomuus Suomessa on vähentynyt pitkäjänteisen työn ansiosta. Silti yli kolme tuhatta suomalaista elää ilman vakinaista asuntoa, monet heistä yhteiskunnan katseen ulottumattomissa. Jokainen ihminen kuitenkin ansaitsee tulla nähdyksi. Asunto on jokaisen perusoikeus ja asunnottomuuden poistamisen tulee jatkossakin olla hyvinvointiyhteiskuntamme tavoite.
Yksi ihmisen tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky välittää toisista, eikä maailmassa voi koskaan olla liikaa välittämistä. Asunnottomien yö ja sen takana toimiva kansalaisliike ovat arvokas osoitus tästä. Kiitän teitä kaikkia asunnottomuuden parissa työtä tekeviä arvokkaasta panoksestanne ja toivotan teille kaikkea hyvää Asunnottomien yöhön.
Alexander Stubb Tasavallan presidentti Asunnottomien yön suojelija
LEIKKAUSPOLITIIKKA LISÄÄ HÄÄTÖJÄ, SYSÄÄ PIILOON ASUNNOTTOMUUTTA JA AJAA IHMISET AHDINKOON
Häätöjen määrä on lisääntynyt 18 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, ja osa ihmisistä on vaarassa jäädä piiloasunnottomuuden myötä palveluiden tavoittamattomiin. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat vaativat, että haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilannetta ei enää heikennetä lisää.
Sosiaaliturvan heikennykset ovat merkittävästi lisänneet asunnottomuuden uhkaa haavoittuvimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ihmisten lisäksi myös uusissa väestöryhmissä. Moni työssäkäyvä pienituloinen on ahtaalla, kun ei saa enää tarvittavia sosiaali- ja asumistukia täydentämään tulojaan. Ennusteena on, että taloudellinen epävarmuus tulee heikentämään myös osa-aikatyöntekijöiden, opiskelijoiden, yksinhuoltajavanhempien, seniorikansalaisten, kulttuuri- ja media-alalla olevien freelance-työntekijöiden, sekä työn perässä Suomeen tulleiden EU-kansalaisten mahdollisuuksia säilyttää pysyvää asumisratkaisuaan. Ihmiset voivat päätyä majoittumaan tuttaviensa luo.
”Piiloasunnottomuus on usein välivaihe ennen virallista asunnottomuutta. Ihminen ulosmittaa sosiaaliset verkostonsa ennen kuin joutuu palvelujen piiriin. Osa pystyy palaamaan asuntomarkkinoille, osalla tilanne pitkittyy”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen.
”On ihmisiä, jotka asuvat vuosikausia toisten nurkissa. Tähän ryhmään kuuluu niin paremmassa asemassa olevia asunnottomia, jotka itse eivät välttämättä edes tiedosta olevansa asunnottomia kuin todella ahdingossa olevia ihmisiä, jotka saattavat joutua kohtaamaan vastikkeellisissa tilanteissa hyväksikäyttöä ja väkivaltaa”, Lehtonen selventää.
Ulosottolaitoksen mukaan vuoden 2024 tammi-kesäkuussa häätöjen määrä nousi keskimäärin 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Suomen suurimmalla vuokranantajalla, Helsingin vuokra-asuntoyhtiö Hekalla on häädetty asukkaita kiihtyvään tahtiin eikä määrässä vielä näy huhtikuun alussa toimeenpantujen asumistuen leikkausten vaikutuksia.
Nuorten, erityisesti entisten opiskelijoiden, häätöjen taustalla on usein opintolainojen takaisinmaksuun liittyviä vaikeuksia ja vuokravelkoja. Siirtyminen työelämään ei ole riittänyt takaamaan taloudellista vakautta, ja monet ovat joutuneet vaikeuksiin heti valmistumisensa jälkeen. Sosiaaliturvan leikkaukset ovat myös johtaneet siihen, että moni nuori on joutunut luopumaan asunnostaan ja muuttamaan vanhempiensa tai tuttaviensa luokse.
”Tällainen kehityssuunta on hälyttävä, sillä se luo epävarmuutta nuorten itsenäistymisen ja asumisturvan ympärille”, sanoo Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n toiminnanjohtaja Katri Nokela.
Asunnottomien yön kansalaisliike esittää, että häätöjen ehkäisyyn on panostettava tehokkaammin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pienituloisten asumistuen turvaamista, riittävää toimeentuloa, varhaista talous- ja asumisneuvontaa sekä tukea taloudellisissa haasteissa oleville kotitalouksille.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten leikkaukset aiheuttavat huolta kolmannella sektorilla. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat kysyvätkin, ymmärtävätkö päättäjät järjestöjen suoran kohtaamis- ja auttamistyön arvon kansakunnan hyvinvoinnin edistämisessä? Hallituksen pitäisi laatia selvät suuntaviivat, jotka velvoittavat kuntia ja hyvinvointialueita sekä kolmannen sektorin asunnottomuustoimijoita yhteistyöhön. Ilman koordinoitua yhteistyötä toimet jäävät hajanaisiksi ja tehottomiksi.
”Julkiset palvelut eivät tavoita kaikkia apua tarvitsevia. Järjestöt pystyvät tarjoamaan ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista tukea niin, etteivät kriisiytyneet tilanteet johtaisi asunnottomuuteen”, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola muistuttaa.
Järjestölähtöisen matalan kynnyksen kohtaamistyön, kuten etsivän työn ja asumisneuvonnan jatkuminen on turvattava sekä varmistettava, että ihmiset saavat heille kuuluvat päihde- ja mielenterveyspalvelut. Näillä palveluilla tavoitetaan yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle jääneet, jotka ovat suurimmassa riskissä ajautua asunnottomiksi ja marginaaliin.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, vapautuville vangeille, naisille sekä alle 25-vuotiaille nuorille, on tarjottava turvallisia ja laadukkaita kriisi- ja hätämajoitusratkaisuja, joissa on myös tarjolla ohjausta, jotta he pääsisivät siirtymään kohti pysyvämpää asumista. Näihin palveluihin tarvitaan riittäviä resursseja, rahoitusta ja erillisiä yksiköitä, jotka vastaavat erityistarpeisiin.
”Piiloasunnottomuus ei tule vähenemään, ellei esimerkiksi vähemmistöryhmien tarpeisiin vastata myös kohdennetuilla palveluilla. Tutkimuksissa ja palveluiden kehittämisessä monia tilanteita jää huomiotta, kun piiloasunnottomuus ei näy tilastoissa”, sanoo Sateenkaari-ikkuna ry:n toiminnanjohtaja Sari Rantaniemi.
Asunnottomuuden poistamisessa on nojattava tutkittuun tietoon. Asunnottomuustilastot eivät tietenkään kerro asunnottomana olevien ihmisten absoluuttista kokonaismäärä, mutta samalla metodilla toteutetut tilastot näyttävät suuntaa ja vaikuttavat siihen, millaisia toimintamalleja luodaan. Asunnottomien yön kansalaisliike esittää, että Suomessakin yhdistettäisiin asunnottomuustilastoja tarkoituksenmukaisten rekisteritietojen kanssa, jotta päästäisiin tunnistamaan erilaisia asunnottomuustilanteita kuten piiloasunnottomuutta, jotka nykyisellään jäävät tilastoinnissa näkymättömiin. Asunnottomuusjärjestöt olisi hyvä huomioida tilastoinnin kehittämisessä, sillä asunnottomuuspalveluita tuottava kolmas sektori tavoittaa palveluverkoston aukoista tippuneita asunnottomia ihmisiä.
ARA:n tuleva rooli Ympäristöministeriön alaisuudessa herättää kysymyksiä tulevaisuuden asunnottomuuspolitiikasta. Kuinka asunnottomuustilannetta jatkossa seurataan ja tilastoidaan? Miten varmistetaan lakisääteisen asumisneuvonnan kehittäminen ja asumisneuvojien koulutus? Kuinka turvataan kohtuuhintainen asuminen ja sen saatavuus?
Asunnottomuus on ihmisoikeusongelma. Tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistosta ei riitä, mikäli yhä useampi ihminen joutuu asunnottomuuden uhan alle. Paras ja halvin keino vähentää asunnottomuutta on sen ennaltaehkäisy. Asunnottomuusjaksojen kesto on minimoitava ja kohtuuhintainen asuntotuotanto varmistettava.
Asunnottomien yön kansalaisliike: Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry) A-Kiltojen Liitto ry A-klinikkasäätiö Artteli-kumppanuusyhdistys ry Aspa-säätiö sr Diakonissalaitos Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Emmaus Helsinki ry Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry Espoon seurakuntayhtymä Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry Kaakkois-Suomen Sininauha ry Kalliolan Setlementti ry Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry Kotkan kaupunki, Hyvinvoinnin ja työllisyyden vastuualue Moniheli ry/Katto-toiminta NAL Hämeenlinnan seutu ry Nuorisoasuntoliitto NAL ry Pro-tukipiste ry Rauman Seudun Katulähetys ry RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö Rinnekodit Oy Sateenkaari-ikkuna ry Setlementti Louhela ry Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr Suomen Setementtiliitto ry Tukikohta ry Työterapinen yhdistys ry
Lisätietoja:
Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 050 407 9702 s-posti: sanna.tiivola(at)vvary.fi
Erja Morottaja, viestintäpäällikkö, Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 044 773 4700 s-posti: erja.morottaja(at)vvary.fi
Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä, lokakuun 17. päivä Helsingin Kansalaistorin päätapahtuman lisäksi 43 paikkakunnalla. Asunnottomien yö on valtakunnallinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, joka aloitti nykyisessä muodossaan vuonna 2002. Kansalaisliikettä koordinoi Vailla vakinaista asuntoa ry. www.asunnottomienyo.fi
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna ”Piilossa asunnottomana”. ARA:n vuoden 2023 selvityksen mukaan 2 139 ihmistä majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona, mutta todellinen piiloasunnottomien määrä on paljon suurempi. Monet piiloasunnottomat eivät näy tilastoissa, koska he eivät ole kirjautuneet mihinkään palveluihin, tai he pysyvät piilossa turvallisuutensa tai häpeän vuoksi. Piiloasunnottomuus koskettaa erityisesti nuoria, naisia, vapautuvia vankeja, maahan muuttaneita sekä sateenkaari-ihmisiä.
PUHETTA PIILOASUNNOTTOMUUDESTA – LAVALLA MUUN MUASSA SAMI YAFFA BAND
Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea. Tänä vuonna nostetaan esiin piiloasunnottomuus. Asunnottomien yön päätapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa tänä vuonna herättää yhteiskunnallista keskusteluapiiloasunnottomuudesta. Piiloasunnottomuus on asunnottomuuden muoto, joka ei useinkaan päädy tilastoihin. Se altistaa ihmisiä hyväksikäytölle ja väkivallan eri muotoihin eivätkä he välttämättä ohjaudu palveluihin, jotka heille kuuluisivat.
Helsingin Kansalaistorilla Asunnottomien yön päätapahtumassa paikalla on yli 20 asunnottomuuden ja sen lieveilmiöiden parissa työskentelevää toimijaa. Ohjelmassa on muun muassa asiantuntijapuheenvuoroja sekä paneelikeskustelu, jossa mukana päättäjiä eri puolueista. Lisäksi luvassa on ruokatarjoilua, valoshow sekä live-musiikkia, josta vastaa muun muassa Sami Yaffa Band ja Rebekka Holi.
Asunnottomien yön juontajana toimii Hauskoista kotivideoista tuttu oululaislähtöinen ohjaaja-käsikirjoittaja Sampo Marjomaa. Tapahtuma on kaikille avoin!
Asunnottomien yö Helsingin Kansalaistorilla 17.10.2024 kello 14.50-22:00
14.50 Tervetuloa! Tapahtuman juontaja Sampo Marjomaa 15.00 ELSKE & THE VAGABONDS 15.30 Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja, Vailla vakinaista asuntoa ry: Rohkea visio-palkintojako 15.40 Daniel Sazonov, Helsingin apulaispormestari, Helsingin kaupunki 15.50 Jouni Parkkonen, toimitusjohtaja, KOVA ry: Kohtuuhintainen asuminen asunnottomuuden ennaltaehkäisijänä. 16.00 Venla Hietala, erikoissuunnittelija, Kela & Anniina Kalmari, sosiaalityöntekijä, Hietaniemenkadun palvelukeskus: Vaikuttavatko sosiaaliturvan muutokset asunnottomuuteen? Mitä viranomaisten tulisi huomioida yhteistyössä? 16.30 SAMI YAFFA BAND 17.15 Paneelikeskustelu 18.15 BALKAN MAGGARAC 18.45 Suoja-Pirtti ry, Arska-patsaan jako 19.00 Valosirkus Spektri: Asunnottomien yön tulet 19.10 LAULUYHTYE CHIME 19.30 Päivi Al-Tameemi, Katto toiminta, Moniheli ry & Anna-Leena Myllylä, Sininauhasäätiö & Heini Puurunen, Vailla vakinaista asuntoa ry: Kotoutumiseen tarvitaan koti 19.40 Jaana Kauppinen, toiminnanjohtaja, Pro-Tukipiste: ”Vuokravastikkeet” – Piiloasunnottomuuden markkinoilla 19.50 Mia Juselius & Sari Lönnberg, RETS-Rikoksettoman elämän tukisäätiö: Sukupuoli, piiloasunnottomuus ja vankeudesta vapautuminen? 20.00. Cecile Orblin, Matti Ristinen, Ella Pyhältö, Suomen Lausujain Liiton taiteilijat 20.20.Mika Paasolainen, palvelualuejohtaja, Rinnekodit: Onko kaikille tarjolla koti? 20.30Heikki Luoto, kehittämispäällikkö, Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry: Vahvojen lenkkien ketju – miten pidetään kaikki mukana? 20.40. Heidi Juvonen, Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot: ”Kyllä mä handlaan” – Varjoissa asuvat nuoret 21.00REBEKKA HOLI 21.30Katri Paakkanen, hankekoordinaattori, Vailla vakinaista asuntoa ry: Tilannekatsaus: häädöt nousussa – inhimilliset päätökset laskussa 21.40 Henri Alén– kummin terveiset, Vailla vakinaista asuntoa ry 21.50 Jenni Eronen, kokemusmentori, Vailla vakinaista asuntoa ry 22.00 Hyvää ja turvallista yötä kaikille!
Yleisö voi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan eri puolilta Suomea sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2024 klo 19.00 ja osoittaa näin tukeaan asunnottomuutta kokeville ihmisille. Jaa oma Asunnottomien yön tulen kuvasi sosiaalisen mediassa #asunnottomienyo
Asunnottomien yön toimijat järjestävät myös eri puolilla kaupunkia asunnottomuutta kokeville pienempiä tapahtumia, joissa on tarjolla ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta ja muita hemmotteluja sekä palveluja. Tarkempaa tietoa Asunnottomien yö web-sivulta www.asunnottomienyo.fi/
Lisätietoja: Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori Vailla vakinaista asuntoa ry vlada.petrovskaja(at)vvary.fi, p. 050 407 9703 Erja Morottaja Viestintä Vailla vakinaista asuntoa ry erja.morottaja(at)vvary.fi, p. 044 773 4700
Asunnottomien yön yleisötaideteos osallisti asunnottomuutta kokevat ihmiset mukaan
Instalaatio ”2139” tuo piiloasunnottomuuden näkyväksi Arkkitehtuuri- ja Designmuseoon
Lokakuussa 2024 Asunnottomien yön kansalaisliike tuo Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon tiloihinyleisötaideteoksen ”2139”, jolla otetaan kantaa piiloasunnottomuuteen Suomessa.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. eri puolilla Suomea vietetään Asunnottomien yötä. Tänä vuonna tapahtumien teemana on piiloasunnottomuus, joka ei useinkaan näy tilastoissa. Käytännössä piiloasunnottomuus tarkoittaa sitä, että ihminen on kirjoilla jossain osoitteessa, mutta ei syystä tai toisesta pysty asumaan kyseisessä asunnossa.
”2 139” origamitalosta koostuva installaatio kertoo heistä, jotka majoittuvat esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona. Tällainen asunnottomuuden muoto altistaa ihmisiä hyväksikäytölle ja väkivallan eri muotoihin, eivätkä he välttämättä ohjaudu heille kuuluvien palvelujen piiriin.
”Asunnottomien yön kansalaisliikkeen tavoitteena on ylläpitää yhteiskunnallista keskustelua asunnottomuuden nykytilasta, asunnottomuuden taustalla olevista syistä ja vähentää asunnottomuuteen liittyvää stigmaa. Yhteistyö museon kanssa on oiva mahdollisuus saattaa laajempi yleisö tietoiseksi siitä, millaisesta ilmiöstä on kyse”, kertoo Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori ja Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja.
Origamitalojen materiaalivalinnan taustalla on kierrätyksen lisäksi pyrkimys herättää huomiota asunnottomuutta kokevien ihmisten liian kapeaan ja yksipuoliseen representaatioon mediassa.
”Asunnottomuutta kokevien ihmisten arkitodellisuuden kuvaaminen sanomalehdessä tai mediassa yleisesti ottaen keskittyy pääosin henkilötarinoiden kertomiseen, mikä pahimmassa tapauksessa jättää huomiotta asunnottomuuden taustalla rakenteelliset ja hyvinvointijärjestelmään liittyvät syyt. Myös asunnottomuutta kokevien tuen- ja palvelutarpeet sekä toimenpide-ehdotukset asunnottomuuden ennalta ehkäisemiseksi ja poistamiseksi jäävät kuulematta”, Petrovskaja täydentää.
Installaatio rakentui taiteilija Hanna Arvelan opastuksella asunnottomuutta kokevien ihmisten, heidän parissaan työskentelevien ammattilaisten ja lukuisten vapaaehtoisten voimin. Taiteilija on jalkautunut asunnottomuustoimijoiden kohtaamispaikoihin, joissa origamitaloja taiteltiin yhdessä. Yhteisötaideteokseen osallistui ihmisiä ja yhteisöjä eri puolilta Suomea.
Arvelan mukaan työpajoissa on vallinnut innostunut tekemisen ilmapiiri.
”Ihmiset ovat osallistuneet ennakkoluulottomasti tähän hiljaiseen mielenilmaukseen ja jakaneet siinä ohessa ajatuksiaan ja taustoittaneet syitä mahdolliselle asunnottomuudelleen. Jokaisessa kohteessa viesti on ollut yhtäläinen: Asumisen tulisi olla lakisääteisesti toteutuva ihmisoikeus”, Arvela kertoo.
”Asumisen ja asunnottomuuden sekä julkiseen kaupunkitilaan ja sen käyttöön liittyvät kysymykset linkittyvät vahvasti arkkitehtuurin ja muotoiluun sekä laajemmin suunnittelualoihin ja yhteiseen poliittiseen päätöksentekoon. Se, mitä suunnitellaan, ketkä suunnittelevat, kenelle ja kenen tarpeet huomioiden, on olennaista, kun keskustelemme esimerkiksi rakennetusta ympäristöstä sekä siihen liittyvästä suunnittelusta”, kertoo installaation Arkkitehtuurimuseoon ja Designmuseoon tuottanut yleisötyövastaava ja yhteisöjen asiantuntija Jemina Vainikka Lindholm.
”Museoilla on yhteiskunnallisina toimijoina mahdollisuus ja vastuu toimia keskustelun paikkoina. Installaatio on keskustelunavaus näistä aiheista museoissamme lokakuussa”, Vainikka Lindholm muistuttaa.
Installaatio on esillä Arkkitehtuurimuseon ensimmäisessä kerroksessa 1.–31.10. osoitteessa Kasarminkatu 24. Museon ensimmäiseen kerrokseen on vapaa pääsy. Vva ry:n Järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja on tavattavissa museon ensimmäisen kerroksen aulassa 1.10. klo 12.30.-15.30.
Lisätietoja: Vlada Petrovskaja Järjestösuunnittelija, Vva ry Puh. 050 407 9703 vlada.petrovskaja@vvary.fi
Julistimme huhtikuussa Asunnottomien yön julistesuunnittelukilpailun. Voittajaksi valittiin satakuntalainen taiteilija, Anni Vahlqvist. Kiitos, että osallistuit, ja onneksi olkoon!
Sydämellinen kiitos myös muille osallistuneille. Aivan upeita ehdotuksia kaikki!
Julkistamme Anni Vahlqvistin luoman visuaalisen ilmeen elokuussa. Visuaalista ilmettä ja julistetta käytetään Asunnottomien yön markkinoinnissa, somekampanjoinnissa, Helsingin Asunnottomien yön tapahtuman julisteena ja tapahtuman ohjelman pohjana. Kaikki Suomen paikkakunnat, joissa Asunnottomien yötä järjestetään, saavat käyttää samaa ilmettä ja julistetta halutessaan.
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Vuoden 2024 teemana on piiloasunnottomuus otsikolla ”Piilossa asunnottomana”.
Asunnottomien yön kansalaisliike nostaa tänä vuonna esiin piiloasunnottomuuden teemalla ”PIILOSSA ASUNNOTTOMANA”. Piiloasunnottomuus on asunnottomuuden muoto, joka ei useinkaan päädy tilastoihin. Käytännössä piiloasunnottomuus tarkoittaa sitä, että ihminen on kirjoilla jossain osoitteessa, mutta ei syystä tai toisesta pysty asumaan kyseisessä asunnossa vaan majoittuu esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona. Tällainen asunnottomuuden muoto altistaa ihmisiä hyväksikäytölle ja väkivallan eri muotoihin eivätkä he välttämättä ohjaudu palveluihin, jotka heille kuuluisi.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA julkaisee vuosittain kuntakohtaisen selvityksen asunnottomuudesta. Vuoden 2023 selvityksen mukaan 2 139 ihmistä majoittui tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona. Piilossa heitä on kuitenkin paljon enemmän. Osa on pudonnut kaikkien palveluiden ulkopuolelle eikä tule kirjatuksi mihinkään järjestelmään. Osa pysyy piilossa omasta halustaan turvallisuuden tai häpeän vuoksi. Tilastoihin piiloasunnottomista tulee näkyviä vain, jos he ovat hakeutuneet Kelan tai sosiaalipalveluiden pariin ja ovat itse ilmoittaneet olevansa kirjoilla jossain asunnossa, vaikka eivät asu siellä.
Piiloasunnottomuus on yleistä erityisesti nuorten keskuudessa. He saattavat olla kirjoilla vanhemmillaan, mutta majoittuvat väliaikaisesti ystävillä tai sukulaisillaan. Piiloasunnottomuus koskettaa vahvasti myös naisia sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Taustalla olevat häpeä, lähisuhdeväkivalta sekä asenteet asunnottomuuspalveluita kohtaan pitkittävät asunnottomuutta ja avun saantia. Heikko tietämys palvelujärjestelmästä lisää piiloasunnottomuutta muualta Suomeen muuttaneiden keskuudessa. Ihmiset päätyvät asumaan sukulaisten tai vaikkapa omasta kulttuurista tulevien tuttavien luo esimerkiksi eron tai pienituloisuuden vuoksi. Myös ilman suomalaista henkilötunnusta maassa oleskelevat voivat jäädä kokonaan palveluiden ja asunnottomuuden tilastoinnin ulkopuolelle. Lisäksi piiloasunnottomuuden taustalla voi olla ihmisarvoiseksi kelpaamaton asunto eli siellä ei ole esimerkiksi sähköä eikä vettä tai asunnossa on sisäilmaongelmia.
Kaupunkien ja kuntien palveluissa olevat erityispiirteet luovat puitteita suurellekin määrälle piiloon ja tilastojen ulkopuolelle jäävälle asunnottomuudelle. Varsinkin ensisuojien puuttuminen vaikeuttaa piiloasunnottomien tunnistamista ja auttamista. Lisäksi asumisohjauksen puute kaupungin tai kunnan palveluvalikoimassa tarkoittaa käytännössä sitä, että moni asunnoton jää tarvitsemiensa palveluiden ulkopuolelle.
Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä Kansalaistorilla ja eri puolilla Suomea. Vuoden 2024 teemana on: ”PIILOSSA ASUNNOTTOMANA”.
Jos olet kiinnostunut sponsoroimaan Asunnottomien yön Helsingin päätapahtumaa tai tekemään muuta yhteistyötä, tai jos haluat järjestää Asunnottomien yötä omalla paikkakunnallasi, ota yhteys Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattoriin Vlada Petrovskajaan, puh. 050 407 9703, sähköposti: vlada.petrovskaja@vvary.fi
#asunnottomienyö #piiloasunnottomuus
Lisätietoja: Järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattori Vlada Petrovskaja Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 050 407 9703 vlada.petrovskaja@vvary.fi
Viestintäpäällikkö Erja Morottaja Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 044 773 4700 erja.morottaja@vvary.fi
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea. Asunnottomien yö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinoinnista ja Helsingin päätapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Vailla vakinaista asuntoa ry.
Hallituksen on sitouduttava kestävään asunnottomuuspolitiikkaan – JULKISEN TILAN KÄYTTÖ JA PALVELUT KUULUVAT YHDENVERTAISESTI ASUNNOTTOMUUTTA KOKEVILLE IHMISILLE
Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu pitkäaikaisasunnottomuuden poisto tämän vaalikauden aikana. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat pitävät tavoitetta realistisena, mutta toivovat hallitukselta kestävämmälle pohjalle rakennettua asunnottomuuspolitiikkaa, johon olennaisesti kuuluvat asunnottomuutta ennaltaehkäisevät toimet. Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu myös yhdenvertainen oikeus julkiseen tilaan ja palveluihin.
Asunnottomien yö haluaa tänä vuonna herättää yhteiskunnallista keskustelua siitä, kenelle kaupunki kuuluu. Ovatko apu ja tuki kaikkien saatavilla, ja onko julkinen tila kaikille yhdenvertainen?
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat eri puolilta Suomea esittävät, että kaupunki- ja taajamasuunnittelussa tulisi huomioida paremmin asunnottomuutta kokevia ihmisiä ja varmistaa, että taajamista löytyvät tilat sosiaali- ja terveyspalveluille, päiväkeskusmaiselle matalan kynnyksen toiminnalle, hätämajoituksille sekä asumispalveluyksiköille, ja että ne ovat helposti saavutettavia. Moni yleishyödyllinen toimija joutuu lähtemään pois naapurustoista ja vilkkailta keskusta-alueilta paitsi tilojen korkeiden vuokrien myös niin sanotun nimby-ilmiön vuoksi. Vedotaan järjestyshäiriöihin, vaikka asunnottomien palveluiden häätäminen usein lisää alueilla turvallisuusongelmia. Asunnottomat ihmiset nähdään turvattomuuden aiheuttajina muille ja unohdetaan, että asunnottomuus on turvattomuuden aiheuttaja asunnottomuutta kokevalle itselleen. Tarvitaan kaupunkisuunnittelua, joka perustuu yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon ja erotteluun.
”Missä asunnottomien ihmisten pitäisi olla? Eivät he lakkaa olemasta, eivätkä mene pois. Me kaikki olemme kaupunkilaisia, joille kuuluu yhdenvertaisesti julkisen tilan käyttö ja palvelut. Asunnottomille ja asunnottomuusuhan alla oleville ihmisille on oltava paikkoja, joista saa apua”, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Asunnottomuutta kokevien ihmisten kokema syrjintä, epäasiallinen kohtelu ja jopa väkivalta tulevat ilmi järjestöjen tekemässä kohtaamistyössä. Erityisesti päihteitä käyttävien, nuorten, muualta Suomeen muuttaneiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kohdalla esiintyy kaltoinkohtelua. Asunnottomien yön kansalaisliike vetoaa viranomaisiin, järjestyksenvalvojiin, vartijoihin, liikkeiden omistajiin ja palvelutarjoajiin, että asunnottomuutta kokevien ihmisten turvallisuus ja oikeus olla kaupunkitilassa taataan. Julkisen tai puolijulkisen tilan kontrollointi ei saa syrjiä ketään eikä ihmisiä saa poistaa niistä väärin perustein. Esimerkiksi ulkonäkö tai oleskelu eivät ole laillisia syitä poistaa ketään julkisesta tilasta.
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat toivovat päättäjiltä perehtymistä ja ymmärrystä siitä, millaisia syitä asunnottomuuden ja eriarvoistumisen taustalla on. Asunnottomuuteen johtavat syyt ovat moninaisia. Nuoret, maahan muuttaneet, päihde- ja mielenterveysongelmilla oireilevat sekä vapautuvat vangit ovat yliedustettuja asunnottomien joukossa, mutta yhä enenevissä määrin myös matalapalkka-aloilla työskentelevät, pätkä- ja osa-aikatyötä tekevät ovat joutuneet asunnottomiksi tai asunnottomuusuhan alle korkeiden elinkustannusten vuoksi.
Hallitus on tekemässä työttömyys- ja sosiaaliturvaan sekä asumistukiin leikkauksia ja heikennyksiä, jotka iskevät jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Helsingissä huolta herättävät myös Hekan vuokrien nousut, jotka tulevat olemaan keskimäärin 7-14 prosenttia. Lisäksi vuokra-asuntojen tulorajojen palauttaminen ja vuokrasopimusten määräaikaistaminen horjuttaa asumisen pysyvyyden periaatetta. Nämä toimenpiteet tulevat lisäämään maksuongelmia ja lapsiperheköyhyyttä ja eriarvoisuus kasvaa.
Valtion takaaman Ara-asuntotuotannon alasajo tulee valtakunnallisesti vähentämään asunnottomuusriskin alla olevien ja asunnottomuutta kokevien ihmisten mahdollisuuksia saada kohtuuhintaisia asumisratkaisuja ja romuttaa Suomen aiempaa tavoitetta poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.
”Uudessa hallitusohjelmassa asunnottomuudenpoistotavoitetta on jo höllennetty. Nyt puhutaan enää pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta, mutta asumisneuvontaan suunnatun neljän miljoonan euron pudottaminen puoleen vesittää sitäkin tavoitetta”, Sanna Tiivola huomauttaa.
”Hallitusohjelmaan olisi hyvä palauttaa tavoite asunnottomuuden poistamisesta. Asunnottomuutta ei voida kertaluontoisesti ratkaista yhdessä hallituskaudessa vaan se edellyttää pitkäjänteistä ja sitoutunutta asunnottomuuspolitiikkaa”.
Hallitusohjelmaan on kirjattu panostus valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välisen yhteistyön vahvistamiseksi. Asunnottomien yön kansalaisliike panee huolestuneena merkille, että kolmannen sektorin tekemä työ tuntuu unohtuneen tästä visiosta, vaikka monissa järjestöissä on tehty vuosikymmeniä pitkäjänteistä asunnottomuustyötä, joka perustuu kohderyhmän tuntemukseen ja tavoittamiseen, monikielisyyteen sekä henkilökohtaisen neuvonnan ja palvelujen kohdistamiseen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeita vastaavaksi.
Sen sijaan, että kolmannen sektorin rahoitusta leikataan, valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien pitäisi yhdessä järjestöjen kanssa kehittää joustavampia ja yksilöllisempiä palvelumuotoja, jotta ihmiset voivat saada juuri heidän tarpeitaan vastaavaa tukea oli kyse sitten taloudellisista tai elämänhallintaan liittyvistä haasteista. Esimerkiksi asumisneuvonta on todettu tehokkaaksi tavaksi ennaltaehkäistä asunnottomuutta, ja se tuo säästöjä niin kunnille, vuokrataloyhtiöille kuin valtiolle. Asumisneuvonnan lisäksi mahdollisuus asunto ensin -mallilla toteutettuun tuettuun asumiseen olisi taattava kaikille, ketkä sitä tarvitsevat.
Allekirjoittajat: Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry)
Y-Säätiö
Sininauhasäätiö
A-klinikkasäätiö
RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö
Nuorisoasuntoliitto NAL ry
Moniheli ry
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Naistenkartano ry
Supernovat-hanke
Kalliolan Setlementti
Tukikohta ry
Suoja-Pirtti ry
Suomen Setlementtiliitto
Pro-tukipiste ry
Diakonissalaitos
Rinnekodit
A-Kiltojen Liitto ry
A-klinikka Oy:n Hämeenlinnan asumispalvelut
Artteli-kumppanuusyhdistys ry
Aspa-säätiö
Emmaus Helsinki ry
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Helsingin Vieraskoti
Humanan Kallio Oy
Iso Numero
Kaakkois-Suomen Sininauha ry
Kallion seurakunta
Keravan Polku ry
Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys Ry
Kirkko Turussa ja Kaarinassa
Klubitalo Fontana ry
Kunnon Elämä ry
NAL Hämeenlinnan seutu ry
NAL Riihimäki ry
Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen
Porin Sininauha ry
Rauman Seudun Katulähetys ry
Sateenkaari-ikkuna ry
Suomen Romanifoorumi ry
Setlementti Tampere ry
Tuiran seurakunta
Turun Seudun Nuorisoasunnot ry
Turun tuomioseurakunta
Turun Vasemmistoliitto ry
Varsinais-Suomen KD Naiset
Viadia Pirkanmaa
Asunnottomien yön päätapahtumaa vietetään Helsingin Kansalaistorilla YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2023 kello 14–19.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtumia on myös 44 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Lisätietoja: www.asunnottomienyo.fi
Asunnottomien yö on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisliike, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita eri puolilta Suomea. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomien yön valtakunnallisesta koordinoinnista ja Helsingin päätapahtuman järjestelyistä vastaa Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry). Lisätietoja: www.vvary.fi.
Lisätietoja:
Sanna Tiivola, toiminnanjohtaja Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 050 407 9702sanna.tiivola(at)vvary.fi
Vlada Petrovskaja, Asunnottomien yön kansalaisliikkeen ja Helsingin päätapahtuman koordinoija Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 050 407 9703 vlada.petrovskaja(at)vvary.fi
Erja Morottaja, Viestintäpäällikkö Vailla vakinaista asuntoa ry Puh. 044 773 4700 erja.morottaja(at)vvary.fi
