Olin asunnottomana yhteensä 1,5 vuotta kahdessa eri jaksossa. Jäin molemmilla kerroilla asunnottomaksi, koska irtisanoin itse asuntoni. Ensimmäisellä kerralla, jotta voisin matkustella ja muuttaa Helsinkiin. Toisella kerralla irtisanoin asuntoni mielenterveysongelmista sekä elämän- ja asumistilanteen vaikeuksista johtuen. Hain ja sain apua vasta, kun olin jo jäämässä asunnottomaksi.
Ainoa asia mistä olisi voinut olla hyötyä aikaisemmin, olisi ollut parempi asuntotilanne. Vaikka omassa tapauksessani se ei olisi juuri silloin ratkaissut muita ongelmiani. Kun irtisanoin asuntoni, apua löytyikin sitten nopeasti (ei tosin asunnon muodossa). Tarvitsin ja sain apua päihdeongelmaani pitkän päihdekuntoutuksen muodossa. Käytyäni yli vuoden mittaisen hoidon, sain kaupungilta asunnon.
Tällä hetkellä en tarvitse palveluita, mutta minulla on edelleen sama sosiaalityöntekijä, jonka avulla alun perin pääsinkin hoitoon ja olen tarvittaessa tuen piirissä. Tilanteeni on nyt hyvä, vaikka rahan kanssa tekeekin toistaiseksi tiukkaa. Asun Kalliossa ja olen tyytyväinen uuteen elämääni selvinpäin. Tulevaisuudelta toivon töitä, ystäviä, koiraa ja rauhaa sekä rakkautta.
– TP
