Lokakuun 17. päivä 2022 tulee kuluneeksi 20 vuotta Asunnottomien yön kansalaisliikkeen synnystä. Syntymäpäivälahjatoiveena on tulevaisuus ilman asunnottomuutta. Jotta toiveesta tulisi totta, Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat esittävät päättäjille kymmenen toteutettavaa keinoa asunnottomuuden poistamiseksi Suomessa.
Asunnottomien yön teemana on ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”. Tarkoituksena on saada päättäjät sitoutumaan konkreettisiin toimenpiteisiin asunnottomuuden poistamiseksi Suomesta.
Asunnottomien yön kansalaisliikkeessä olevien toimijoiden mukaan asunnottomuus on poistettavissa, mutta se vaatii valtiovallan, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja muiden asunnottomuustyötä tekevien toimijoiden yhteistyötä sekä ennen kaikkea poliittista tahtoa. Rahastakaan sen ei pitäisi olla kiinni, sillä yhden pitkäaikaisasunnottoman asuttaminen säästäisi yhteiskunnalta 15 000-20 000 euroa vuodessa.
– Oikeus asumiseen pitäisi olla kirjattuna lakiin. Asunto ensin -malli vaatii vielä kehittämistä, ja siihen on turvattava riittävät resurssit, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille.Eivätkä toimenpide-ehdotukset saa jäädä vain ylätasolle. Esimerkiksi ihmisille pitäisi antaa maksimissaan kolmen kuukauden takuu asunnon saamiselle tai uuden asumisratkaisun löytymiselle. Silloin minimoitaisiin pitkittyneestä asunnottomuudesta syntyviä riskejä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola
– Pääkaupunkiseudun kriisiytyneeseen katuasunnottomuustilanteeseen on tällä hetkellä vastattu pääosin hätä- ja väliaikaismajoitusta lisäämällä ja pyritty olemassa olevien resurssien tehokkaampaan käyttöön.Käytännössä kuitenkin tuettua asunto ensin -paikkaa joutuu tällä hetkellä Helsingissä odottamaan kuukausia, usein liki vuoden. Asunto ensin -periaatteen mukaisesti toimivien vuokrasuhteeseen perustuvien tuettujen asumispaikkojen määrä on vähentynyt samalla kuin tarve on kasvanut. Toimintamalli johtaa asuntolajärjestelmän palauttamiseen, Tiivola jatkaa.
Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinat ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Pienten vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut ja vuokrien nousukehitys hidastunut. Vuonna 2021 ensimmäisen kerran pitkään aikaan uusien tehtyjen vuokrasopimusten hinta laski. Kehitykseen ovat vaikuttaneet uusien kohteiden käynnistysavustukset, markkinatilanne sekä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa vuonna 2008 aloitetut MAL-sopimukset, joilla on pitkäaikaisesti turvattu riittävä kaavoitus ja väestön tarpeisiin vastaava asuntopolitiikka kunnissa.
Kansalaisliikkeen syntyvuonna 2002 vailla vakinaista asuntoa oli hieman alle 9 600 ihmistä. Vuoden 2021 lopulla heitä oli hieman alle 4 000. Asunnottomuutta on saatu vähennettyä pitkäjänteisellä, hallituskauden ylittävällä ohjelmatyöllä. Pitkäjänteistä asunnottomuuden vähentämiseen ja poistoon tähtäävää ohjelmatyötä on jatkettava, jotta hallituksen tavoitteeseen poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä päästään. Helsingin kaupungin tavoite on vielä kunnianhimoisempi eli vuoteen 2025 mennessä.
Asunnottomien yön toimijat esittävät 10 konkreettista toimenpidettä asunnottomuuden poistamiseksi.
- Oikeus asumiseen pitäisi olla kirjattuna lakiin seuraavan hallituskauden aikana.
- Asunnottomaksi jääneen ihmisen oikeudelle saada asumispalveluja pitää luoda lakiperuste. Palvelujärjestelmän ensisijaisena tavoitteena pitää olla asunnottomuustilanteeseen joutuneen ihmisen mahdollisimman nopea asuttaminen hänelle sopivaan asumisratkaisuun.
- Jokaiselle hyvinvointialueelle oma asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä ohjelma vuoteen 2025 mennessä. Asuttamisessa pitää nojata aikaisemmin ohjelmatyön perusperiaatteena olleeseen Asunto ensin -malliin, ja sen edelleen kehittämiseen. Valtion pitää ministeriötasolla ohjata ja johtaa ohjelmien toteutumista.
- Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto pääkaupunkiseudulla tulee saada pysymään vähintään nyt saavutetulla tasolla, ja kasvamaan. Muuten vuokramarkkinoilla saavutettua suotuista kehitystä ei pystytä ylläpitämään. Myös ARA-rahoitteisen asuntokannan vuokratasoon tulee kiinnittää huomiota. Arava-vuokrien kasvuprosentti on ollut viime vuosina säännöllisesti korkeampi kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen, erityisesti kasvukeskuksissa. MAL-sopimuksia pitää jatkaa.
- Pystyttävä tarjoamaan erilaisiin tarpeisiin vastaavia tuetun asumisen ratkaisuja, esimerkiksi pienempiä, 20-40 asukkaan asumispalveluyksiköitä sekä hajasijoitettuja asuntoja, jotta kevyempää tukea tarvitsevat pääsisivät paremmin kiinni asumiseensa.
- Lakisääteisen asumisneuvonnan tulee ulottua yleishyödyllisten ja yksityisten vuokramarkkinoiden tarjoamiin asumisratkaisuihin sekä huomioitava monimuotoisuutta. Erityisryhmiä tavoittavien järjestöjen tarjoama asumisneuvonta tulee taata rahoituksella ja nähdä se kunnallisia palveluja täydentävänä.
- Kehitettävä asunnottomuustilastointia reaalitilannetta vastaavaksi sekä tuottamaan tietoa asunnottomuuspoluista ja niiden taustalla vaikuttavista tekijöistä.
- Terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluita on oltava saatavilla walk in -tapaan.
- Palvelusuunnittelussa on kehitettävä palvelupolkuja ja -malleja niille ryhmille, joiden asema asunnottomana ja asuntomarkkinoilla on kaikkein haastavinta, esimerkiksi nuoret, naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät, vankilasta vapautuvat, muut vähemmistöryhmät sekä vieraskielinen väestö.
- Kuntien, hyvinvointialueiden sekä järjestöjen on luotava yhteistyöohjelmat, jossa kehitetään moniammatillisten jalkautuvien tiimien, etsivää työtä tekevien yksiköiden, matalan kynnyksen monipuolisen toiminnan sekä kokemusasiantuntijatyön hyödyntämistä palveluissa.
Asunnottomuuden vaihtelu on pitkälti riippuvainen asuntomarkkinoista. Ympäristöministeriön rooli ohjaavana tahona on säilytettävä ja ohjelmatyölle on annettava riittävä resurssi. Tähänastisen ohjelmatyön menestys on suurelta osin johtunut siitä, että asunnottomuutta ei ole lähestytty vain sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmana vaan yhteiskunnan rakenteellisena ongelmana.
Asunnottomien yön kansalaisliikkeen toimijat muistuttavat, että eriarvoisuus on yksi asunnottomuuden merkittävimmistä syistä. Sen vähentäminen on uskottavan asunnottomuuspolitiikan edellytys.
Allekirjoittajat:
Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva ry)
Sininauhasäätiö
Diakonissalaitos
Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
A-klinikkasäätiö
Suomen Setlementtiliitto
Tukikohta ry
Suoja-Pirtti ry
Helsingin Vieraskoti
Suomen Romanifoorumi ry
NAL Palvelut Oy
Aspa-säätiö
Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry
Iso Numero
Emmaus Helsinki ry
Kunnon Elämä ry
Sateenkaari-ikkuna ry
Avopalveluyksikkö Olivia, Turun ensi- ja turvakoti ry
Savonlinnan Toimintakeskus ry./Pirtti-toiminta
Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen
A-klinikka asumispalvelut Hämeenlinna, A-klinikka Oy
Ehkäisevä päihdetyö Hämeenlinna, A-klinikka Oy
NAL Hämeenlinnan seutu ry
Kirkko Turussa ja Kaarinassa
Suomen Punaisen Ristin Pertunmaan osasto
Keski-Uudenmaan Nuorisoasuntoyhdistys ry
Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry
Pelastusarmeijan Turun tuettu asuminen
Keravan Polku ry
Nuorten Ystävät ry:n VALPAS2-hanke
Raahen Woimala
Asunnottomien yön 20-vuotispäätapahtumaatapahtumaa vietetään Helsingin Kansalaistorilla YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2022 kello 16–22. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Asunnottomien yö puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja
Sanna Tiivola
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9702
sanna.tiivola@vvary.fi
Viestintäpäällikkö
Erja Morottaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja@vvary.fi
