Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea. Tänä vuonna Helsingin tapahtuma järjestetään koronatilanteen vuoksi virtuaalisena kello 16-20. Asunnottomien yö -tapahtumalla halutaan muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja että meillä kaikilla on oikeus omaan kotiin.
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna ULKOPUOLELLA – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty. Monessa tapauksessa yhteiskunnasta syrjäyttäminen on asunnottomuuden syynä. Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat jäävät ulkopuolelle. Ja mitä kauemmin ihminen on asunnottomana, sitä vaikeampaa on päästä asuntomarkkinoille. Ulkopuolella-teeman kautta Asunnottomien yön kansalaisliike nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja vaatii toimia asuntomarkkinoilta syrjäytymisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Lisätietoja: Asunnottomien yön koordinaattori Vailla vakinaista asuntoa ry vlada.petrovskaja(a)vvary.fi, p. 050 407 9703
Erja Morottaja Viestintä Vailla vakinaista asuntoa ry erja.morottaja(a)vvary.fi, p. 044 773 4700
Helsingin virtuaalitapahtuman ohjelma 17.10. klo 16.00-20.00.
16.00 Tapahtuma alkaa. Tapahtuman juontaa Katja Salminen
16.05 Asunnottomien yön avauspuheenvuoro: Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov
16.15 Puheenvuoro: Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sanna Tiivola ja mentori Miro Tolonen
16.25 Sanapaja Possen Oma kehu -biisi
16.30 Sopentupa Muutoksen tuulet -biisi
16.35 Asennekyselyn tuloksia: Sininauhasäätiön Toimitusjohtaja Kimmo Karvonen
16.40 Videoita toimijoilta
17.15 Paneelikeskustelu. Keskustelun juontaa toimittaja Aleksis Salusjärvi
Panelistit:
Jussi Lehtonen, Vva ry, Asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava
Maarit Vierunen, Kok.
Veronika Honkasalo, Vas.
Elisa Gebhard, SDP
Miro Tolonen, Vva ry, Mentori
18.10 Arska -patsaan jako, Suoja-Pirtti ry
18.20 Videoita toimijoilta
18.30 Musiikkia: Anni Vuorinen ja Ella Erikson
18.40 Puheenvuoro: Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen
18.50 Puheenvuoro: Vva ry:n kokemusmentori Tii Juden
19.00 Tulet sytytetään: Tuliryhmä Polte, Roni ja Eero
19.15 Musiikkia: Kari Tapiiri
19.30 Videota toimijoilta
Yleisö voi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan eri puolilta Suomea sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2021 klo 19 ja osoittaa näin tukeaan asunnottomuutta kokeville. Jaa oma Asunnottomien yön tulesi sosiaalisen median kanavilla #asunnottomienyo
Striimaustapahtuman lisäksi Asunnottomien yön toimijat järjestävät asunnottomuutta kokeville pienempiä tapahtumia, joissa on tarjolla ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta, kynsihoitoa, terveysneuvontaa ja muita palveluja eri puolille kaupunkia. Striimilähetystä on myös mahdollista seurata eri toimijoiden toimipisteissä.
Tallennettu kategorioihinYleinen|Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön Helsingin päätapahtuma virtuaalisesti Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa 17. lokakuuta 2021 klo 16-20
YHTEISKUNNAN SYRJÄYTTÄVÄT RAKENTEET OVAT ESTEENÄ ASUNNOTTOMUUDEN POISTAMISELLE
Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomien yön toimijat esittävät ratkaisuja, jotka voivat edesauttaa hallituksen suunnitelmia asunnottomuuden puolittamisesta vuoteen 2023 mennessä sekä Helsingin kaupungin hiljattain julkaisemaa tavoitetta poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä.
Tyypillistä asunnotonta ei ole, mutta yhteiskunnan syrjivät rakenteet ovat liian monella asunnottomuutta kokevalla yhdistävänä tekijänä. Syrjäytymisessä onkin kyse yhteiskunnasta syrjäyttämisestä, kun sosiaaliturvasta ja peruspalveluista ei ole huolehdittu riittävästi. Asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden ja yhteiskunnasta syrjään jäämisen riskiä.
– Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat ja heikoimmassa asemassa olevat jäävät asuntomarkkinoilta ulkopuolelle. Pitkittyessään asunnottomuus on vakava syrjäytymistekijä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset, ja asunnottomuutta kokevista yli 75 prosenttia on miehiä.
ARA:n selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen liki sadalla henkilöllä viime vuonna. 2020 lopulla heitä oli 1054. Joukossa on yhä nuorempia. Alle 25-vuotias pitkäaikaisasunnoton ei ole enää harvinaisuus. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle.
– Monella kadulle pitkäaikaisasunnottomaksi ajautuneella on pitkä syrjäyttämishistoria, joka kytkeytyy usein lastensuojeluun. Suomalainen koululaitos on jo pitkään epäonnistunut tarttumisessa heikoimmin pärjäävään viidennekseen oppilaista, ja nämä oppilaat ovat pääosin poikia. Tutkimuksissa on niin ikään todettu, että osalla peruskoulun läpäisseistä on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa. Tämä korreloi vahvasti myöhemmän syrjäytymiskehityksen kanssa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen ja asumispalveluiden päällikkö Jussi Lehtonen.
Helposti saatavan tuen merkitys korostuu erityisesti itsenäistyvien nuorten kohdalla, kun pyritään ennaltaehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta.
– Itsenäistyville nuorille pitää löytyä tukea helposti ja ilman epäinhimillisiä jonoja, jotta voidaan taata jokaiselle nuorelle mahdollisuus oman kodin löytämiseen ja kestävään itsenäistymiseen. Itsenäistyvillä nuorilla on oikeus apuun paitsi asumisessa, myös opiskeluun, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvissä asioissa, toteaa Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää.
Ihmisiä ajetaan kustannussyistä voimakkaasti verkkoon, mutta digitaalisuus on kuitenkin väline, ei palvelu. Arvioiden mukaan Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka ovat digisyrjäytymisvaarassa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat rikostaustaiset, asunnottomat, päihdekuntoutujat ja ei-suomea puhuvat, joilla ei ole taitoja tai mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.
Asumisneuvonnan lakisääteistäminen herättää myös huolta Asunnottomien yön toimijoissa. Kuntien vastuulle jäävässä palvelussa erityisryhmät ja marginaalissa olevat eivät saa välttämättä tarpeeksi kattavaa apua ja ihmisiä jää neuvonnan ulkopuolelle. Hallitusohjelman lupauksista huolimatta toimijoita huolettaa, etteivät kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Asumisneuvonnan toimivuuden avulla voidaan ennaltaehkäistä häätöjä ja sitä kautta asunnottomuutta. Parhaiten tämä onnistuisi kuntien sosiaalitoimien, järjestöjen ja vuokranantajien välisellä yhteistyöllä.
Asenteet vaikuttavat asunnottomuuteen
Asunnottomuuteen vaikuttavat yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja vallalla olevat käsitykset heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta.
Suur-Helsingin Valkonauha ry:n kehittämisjohtaja Leena Lehtonen muistuttaa, että moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa.
– Asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Heidän asunnottomuutensa jää osittain piiloon ja hyväksikäytön riskit voivat olla suuret. Heille tarvitaan turvallisia tiloja väliaikaismajoitukseen ja asumiseen.
Ennakkoluuloiset asenteet vaikeuttavat vankiloista vapautuvien asunnon saantia erityisesti vapailta markkinoilta. Lisäksi palvelujärjestelmä ei tunnista vapautuneiden tarpeita.
– Moni vapautunut tarvitsee tukea, jotta asuminen lähtisi sujumaan. Tuettava olisi myös opiskelua, työelämävalmiuksia ja perhe-elämää sekä lisätä mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen, toteaa Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka.
Myös maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämisessä on monia asumiseen liittyviä pullonkauloja.
– Syrjintä vaikeuttaa asunnon löytämistä, ja kielimuurin ja tiedonpuutteen vuoksi ihmisten oikeudet jäävät helposti toteutumatta, sanoo Moniheli ry:n Katto-toiminnan päällikkö Veera Vilkama.
Yhteiskunnan asenteet näkyvät Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sanna Tiivolanmukaan konkreettisesti siinä, kuinka asunnottomuutta kokevien palveluiden tai asumisyksiköiden sijoittaminen niin sanottujen tavallisten ihmisten asuinalueille törmää valitettavan usein naapuruston vastustukseen.
– Asunnottomuutta kokevat ja asunnottomuustaustaiset ihmiset halutaan sulkea oman elämänpiirin ulkopuolelle, sanoo Tiivola.
Yhdenvertaisia rakenteita
Asunto ensin -mallilla toimivien asumispalveluyksiköiden ja esimerkiksi lastensuojelun laatuun pitää kiinnittää huomiota, puuttua epäkohtiin ja varmistaa, että tarjottava tuki on riittävää ja pitkäjänteistä.
– Hinta ei saa olla määräävin kriteeri kuntien järjestämissä asumisen palveluiden kilpailutuksissa. Laatu ja vaikutukset tulee nostaa kärkikriteereiksi. Kunnat puolestaan vastaavat siitä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kaikkien saatavilla ja että niitä on riittävästi. Näiden palveluiden välille ei saa syntyä aukkoja, joihin tuen tarpeessa oleva asiakas putoaa, sanoo Sininauhasäätiö-konsernin toimitusjohtaja Kimmo Karvonen.
Laki velvoittaa syrjimättömyyttä kaikissa kuntien ja valtioiden tarjoamissa palveluissa. Asunnottomien yön toimijat vaativat syrjimättömyyden systemaattista valvontaa ja seurantaa. Palveluja suunniteltaessa syrjimättömyyttä tulisi ennakoida ja arvioida. Palveluiden syrjintämekanismeja tulisi tutkia paremmin ja nostaa niitä julkiseen keskusteluun. Syrjimättömyyden toteutumiseen on varattava tarpeeksi sekä henkilöresursseja että rahaa.
Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita.
Tarvitaan asuinalueita ja kaupunkisuunnittelua, jotka perustuvat yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon eikä erotteluun. Yhdessä suunnitellen kaupungeista ja julkisista tiloista saadaan eläviä paikkoja, joissa ihmisten moninaisuus on otettu huomioon. Ei ole syrjäytettyjä eikä syrjittyjä, ei turvattomuuden tunnetta. Yhteiskunnan ja yhteisöjen pitää pitää huolta toisistaan.
Asunnottomien yötä vietetään YK:n kansainvälisenä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Vuodesta 2002 järjestetty Asunnottomien yö on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan vuosittainen mielenilmaus. Ulkopuolella – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty -teeman kautta Asunnottomien yön toimijat vaativat toimia syrjäyttämisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Helsingin kaupungin aikuissosiaalityö, asumisneuvonta, asumisen tuki ja etsivä työ järjestävät Asunnottomien yön etkot perjantaina 15.10.2021 klo 15:00-18:00 Harjutorilla. Paikalla on myös Hermannin Diakoniatalon Varustamo ja Redis.
Asunnottomien yön varsinainen tapahtuma järjestetään virtuaalisesti sunnuntaina 17.10., joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Eri toimijoilla on myös sunnuntaina tapahtumia omissa toimipisteissään sekä osa jalkautuu kaduille.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön yhteistyössä tuottama Lahjoita lämpöä -kampanja antaa kansalaisille mahdollisuuden auttaa kanssakulkijoita.
Tässä vaiheessa syksyä lämpimästä kesästä ei ole enää jäljellä kuin muisto. Moni heikommassa asemassa oleva kansalainen kohtaa talvipakkaset palellen ja vailla lämpimiä varusteita. Lahjoita lämpöä -kampanjalla pyritään yhdistämään aktiiviset kansalaiset ja apua tarvitsevat; kampanja rohkaisee ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille heikommassa asemassa oleville villasukkia ja lapasia.
Keräykseen otetaan kiitollisena vastaan kaiken väriset ja kokoiset käyttämättömät ja uudet villatuotteet. Erityisen iso tarve on isoille villasukille (koot 43->) ja isoille lapasille. Neulojat voivat toimittaa neulomansa villatuotteet lähimpään keräyspisteeseen tai postittaa A-klinikkasäätiölle.
Lahjoita lämpöä -kampanjaan on lähtenyt mukaan jo liki 100 keräyspistettä ympäri Suomen. Kerätyt tuotteet jaetaan lämpöä tarvitseville valtakunnallisesti EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön eri toimipisteiden ja yhteistyökumppaneiden kautta. Keräysaika on 1.9.-30.11.2021.
Sosiaalisessa mediassa kampanjan tunnus on #lahjoitalämpöä.
Lahjoita lämpöä -kampanja on osa 17.10.2021 vietettävää Asunnottomien yötä. Asunnottomien yön järjestää Asunnottomien yö -kansalaisliike, joka tukee jokaisen oikeutta omaan kotiin.
Yritykset, yhteisöt ja kaikki muut halukkaat: tulkaa sponsoroimaan Asunnottomien yön Helsingin päätapahtumaa!
Tavoitteenamme olisi saada noin 5000 euroa, jolla saadaan katettua striimauslähetykseen tarvittavia teknisiä kuluja sekä muita tapahtuman järjestämiseen liittyviä kustannuksia. Asunnottomien yön kansalaisliikkeeseen kuuluville toimijoille, järjestöjen työntekijöille jne. ei näistä tuotoista ohjaudu mitään. Sponsorin näkyvyydestä yms. voimme sopia haluamallanne tavalla, mutta näkyvyyttä on ainakin mahdollista saada striimissä, Asunnottomien yön nettisivujen Helsingin tapahtuma -osuudessa sekä somekanavilla.
Asunnottomien yön Helsingin tapahtuma toteutetaan tänä vuonna, koronatilanteen vuoksi virtuaalisesti ja striimilähetys on kaikkien nähtävillä maksutta. Ohjelmassa on muun muassa syrjäytymistä ja syrjäyttämistä käsittelevä paneelikeskustelu, musiikkiesityksiä sekä puheenvuoroja. Asunnottomien yön toimijat järjestävät myös asunnottomuutta kokeville ruokailua, vaatejakoa, hiusten leikkuuta ja muita palveluja omissa toimipisteissään ja jalkautuen eri puolille kaupunkia.
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna ULKOPUOLELLA – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty.
Monessa tapauksessa yhteiskunnasta syrjäyttäminen on asunnottomuuden syynä. Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat jäävät ulkopuolelle. Ja mitä kauemmin ihminen on asunnottomana, sitä vaikeampaa on päästä asuntomarkkinoille.
Ulkopuolella-teeman kautta Asunnottomien yön kansalaisliike nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja vaatii toimia asuntomarkkinoilta syrjäytymisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Asunnottomien yötä on vietetty vuodesta 2002 lähtien YK:n kansainvälisenä köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseen keskittyvänä päivänä lokakuun 17. päivä. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Asunnottomien yö on yksi suurimmista sosiaali- ja terveysalan vuosittaisista tempauksista ja on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.
Jos haluat lisätietoja tai jo heti ilmoittautua sponsoriksi, ota yhteyttä:
Asunnottomien yön koordinaattori
Vlada Petrovskaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9703
vlada.petrovskaja@vvary.fi
Asunnottomien yön tiedottaja
Erja Morottaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja@vvary.fi
Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Asunnottomien yötä vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomuuden keskeisin syy on kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. www.asunnottomienyo.fi/
Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17.10.2021. Suomessa on vuodesta 2002 alkaen vietetty YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi Asunnottomien yön merkeissä. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Asunnottomien yö on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan vuosittaisista mielenilmauksista.
Vuoden 2021 teemana on ’ULKOPUOLELLA – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty’
Asunnottomien yössä mennään tänä vuonna ulkopuolisuuden lähteille. Monessa tapauksessa yhteiskunnasta syrjäyttäminen on asunnottomuuden syynä. Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat jäävät ulkopuolelle. Ja mitä kauemmin ihminen on asunnottomana, sitä vaikeampaa on päästä asuntomarkkinoille.
Syrjäytyminen ja syrjäyttäminen ovat usein mielenterveys- ja päihdeongelmien taustalla niin syynä kuin seurauksena. Vankiloista vapautuvien on miltei mahdotonta saada asuntoa erityisesti vapailta markkinoilta ja heitä poissuljetaan muutenkin palvelujärjestelmistä. Myös maahan muuttaneiden kotouttamiseen ja asuttamiseen liittyy monia pullonkauloja. Syrjintä vaikeuttaa yhdenvertaisille asuntomarkkinoille pääsyä, ja kielimuurin ja tiedonpuutteen vuoksi heidän oikeutensa jäävät toteutumatta.
ARA:n selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen liki sadalla henkilöllä viime vuonna. 2020 lopulla heitä oli 1054. Joukossa on myös yhä nuorempia. Alle 25-vuotias pitkäaikaisasunnoton ei ole enää harvinaisuus. Monella kadulle pitkäaikaisasunnottomaksi ajautuneella on pitkä syrjäyttämishistoria, joka kytkeytyy usein lastensuojeluun. Suomalainen koululaitos on jo pitkään epäonnistunut tarttumisessa heikoimmin pärjäävään viidennekseen oppilaista, ja nämä oppilaat ovat pääosin poikia. Tutkimuksissakin on todettu, että osalla peruskoulun läpäisseistä on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa. Tämä korreloi vahvasti myöhemmän syrjäytymiskehityksen kanssa.
Asunnottomuuteen vaikuttaa myös yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja vallalla olevat käsitykset heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta. Esimerkiksi asunnottomuutta kokevien asumispalveluyksiköiden sijoittaminen niin sanottujen tavallisten ihmisten asuinalueille kaatuu valitettavan usein naapuruston vastustukseen. Asunnottomuutta kokevat ja asunnottomuustaustaiset ihmiset halutaan sulkea oman elämänpiirin ulkopuolelle ajatuksella: ”Poissa silmistä, poissa mielestä”.
Ulkopuolella-teeman kautta Asunnottomien yön kansalaisliike nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja vaatii toimia asuntomarkkinoilta syrjäytymisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Tule mukaan järjestämään toimintaa 17.10.!
Asunnottomien yö -kansalaisliike kutsuu kansalaisia ja järjestöjä järjestämään toimintaa ja tapahtumia 17.10.2021.
Juontajana Meeri Koutaniemi, esiintyjänä mm. Jarkko Martikainen
Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea. Asunnottomien yö on Suomen suurin vuosittain toistuva sosiaali- ja terveyspoliittinen tapahtuma. Tänä vuonna Helsingin tapahtuma järjestetään koronatilanteen vuoksi virtuaalisena yhteistyössä Kansallismuseon kanssa kello 16-20. Kansallismuseossa on esillä Muumien 75-vuotisnäyttely Rohkeus, rakkaus, vapaus, joka tarjoaa kävijöille pohdittavaa ihmisyydestä ja suomalaisen yhteiskunnan arvoista. Asunnottomien yö -tapahtumalla halutaan muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja että meillä kaikilla on oikeus omaan kotiin. Asunnottomien yön suojelijana toimii Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna Oma koti hurjan kallis. Tarkoituksena on nostaa esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli annetaan käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni. Koronakriisin seurauksena moni on tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Ennaltaehkäisyyn ja taloudellisista syistä johtuvan asunnottomuusuhan varhaiseen tunnistamiseen tulisi panostaa nyt mahdollisimman pian. Jos merkit tunnistetaan varhain, voidaan tilanteeseen puuttua ajoissa, mikä turvaa asumista ja ehkäisee vakavampien velkakierteiden syntymistä.
ASUNNOTTOMIEN YÖN HELSINGIN TAPAHTUMAN OHJELMA 17.10.2020 KLO 16 ALKAEN
Tapahtuman juontajana toimii valokuvaaja, toimittaja Meeri Koutaniemi.
Koronavirustilanteen vuoksi Helsingin päätapahtuma järjestetään virtuaalisesti Kansallismuseon tiloissa, Helsingin Töölössä. Virtuaalitapahtuman ohjelma-aika on 16-20. Ohjelmaa pääsevät kaikki halukkaat seuraamaan linkin kautta. Seuraa ohjelmaa 17.10.2020 klo 16 eteenpäin tapahtuman sivustolla: https://event.prospectumlive.com/asunnottomien-yo
Lähetys on nähtävillä eri toimijoiden toimipisteissä eli myös digittömät asunnottomuutta kokevat pääsevät seuraamaan ohjelmaa.
16:00 Asunnottomien yön avauspuheenvuoro, Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.
16:15 Puheenvuoro: Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila
16:30 Musiikkiesitys: #suojaton2020-kampanjan tunnusbiisi Onnellisen kansan laulu
16:35 Puheenvuoro: Asunnottomuuden väliinputoajat ja koronakriisin vaikutuksen asunnottomuuteen, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola
16:45 Arska-patsaan jako, Suoja-Pirtti ry
16:50 Videoita Asunnottomien yön toimijoilta
17:00 Paneelikeskustelu ”Oma koti hurjan kallis”. Paneelissa käsitellään mm. osallisuutta, koronakriisin vaikutuksia asunnottomuuteen ja ihmisten velkaantumiseen sekä digitaalisuutta yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Meeri Koutaniemen kanssa paneelia juontaa Mia Juselius Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Keskustelijoina: Elina Anttila – ylijohtaja, Kansallismuseo, Reijo Pipinen – hallituksen pj, kokemusasiantuntija, Vailla vakinaista asuntoa ry, Pia Lohikoski – kansanedustaja, Leo Stranius – Helsingin kaupunginvaltuutettu, Minna Mattila – viestintäpäällikkö, Takuusäätiö ja Siiri Winter – asumisneuvoja, Y-säätiö
18:00 Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen tervehdys
18:05 Live-tunnelmia Asunnottomien yön eri toimijoiden tapahtumista
18:20 Musiikkiesitys: Tarmo ja Teemu 18:35 Videoita Asunnottomien yön toimijoilta
18:40 Musiikkiesitys: Jarkko Martikainen 19:00 Asunnottomien yön tuli sytytetään. Tulen sytyttäjinä Hima & Stradan katuoppaat Poitsu ja Huli
19:15 Musiikkiesitys: Arthur The Marcher
19:45 Videoita Asunnottomien yön toimijoilta ja yhteistyökumppaneilta
16:00-18:00 Kansallismuseon Kolmannessa kerroksessa on Minä olen mieltä! -työpaja, jossa voi askarrella oman mielenosoituskyltin tärkeiden asioiden puolesta. Kolmannessa kerroksessa on myös nähtävillä Asunnottomien yön livestriimi.
Yleisö voi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan eri puolilla Suomea sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2020 klo 19 ja osoittaa näin tukeaan asunnottomuutta kokeville.
Kansallismuseossa järjestettävän striimaustapahtuman lisäksi Asunnottomien yön toimijat järjestävät asunnottomuutta kokeville asumis- ja velkaneuvontaa, ruokailua, vaatejakoa, hiusten leikkuuta, terveysneuvontaa ja muita palveluja eri puolille kaupunkia. Striimilähetystä on myös mahdollista seurata eri toimijoiden toimipisteissä.
Asunnottomien yön etkot perjantaina 16.10, klo 16-20 Vaasanaukiolla
Sosiaali- ja terveystoimi esittelee palveluitaan.
Mukana asumisneuvojia ja asumisen tuen työntekijöitä. Rediksen sisätilassa mahdollisuus käydä myös henkilökohtaisia keskusteluja.
Mukana mm. Etelän aikuissosiaalityö, asumisneuvonta, asumisen tuki, suunterveydenhoito, maahanmuuttajapalvelut ja päihdepalvelut, Redis
Vva ry:n Vertais- ja vapaaehtoistyön keskus Vepa avoinna 17.10. klo 12-21, Hämeentie 64
– Asumisneuvontaa
– Terveysneuvontaa (mm. verenpaineen ja pulssin mittausta, verensokerin mittausta, diabetesriskin arviointia, pienten haavojen hoitoa ja ihon kunnon tarkistusta, vapaata keskustelua mielenterveyden hyvinvoinnista ja päihteiden vaikutuksesta). Sairaanhoito-opiskelijat Diakonian ammattikorkeakoulusta.
– Fattaluuta – apua virastoasioinnissa, Stop Huumeille ry
– Hiustenleikkuuta, manikyyriä, kulmien laittoa, Minnies Salonki/ID Hair, Laurean ammattikorkeakoulun opiskelijat, T&S RipsiStudio
– Lahjoitusvaatteiden jakoa
– Tarjolla hedelmiä, pientä syötävää ja juotavaa
Tukikohta ry: ulkotapahtuma Opastin-asiakastilan edessä Itä-Pasilassa (os. Opastinsilta 8, 00520 Helsinki) klo 16-21.
Tarjolla lämmintä keittoa ja pullakahvit. Jaossa lahjoitusvaatteita (mm. talvitakkeja, pipoja, käsineitä, sukkia) sekä hygieniatarvikkeita. Tukikohta myös jalkautuu Kurvin alueelle noin klo 18-20.
Sovinto, Mäkelänkatu 56 B (sisäpihalla) 17.10 klo 16-20.
Jaossa lämmintä keittoa sekä sämpylää! Tämän lisäksi toimintamme esittelyä.
(Keittoa ja sämpylää tarjolla niin pitkään kun sitä riittää)
Asunnottomien yön tapahtuma Diakonissalaitoksen pihassa klo 16-21.00, Alppikatu 2 Tapahtumassa jaetaan talvitakkeja, sekä ruokaa.
Asunnottomien yö Siltamäen Frisbeegolfradalla klo 19.00
Pro Aurora Frisbegolf Ry järjestää koko perheelle fribaamista hämärässä, opastusta lajissa.
Tapahtuma on päihteetön!
Ilmoittaudu mukaan: https://discgolfmetrix.com/1483905tai viestillä numeroon 0468444293.
Asunnottomien yön Valokarnevaali Harjutorin puistikossa 17.10 klo 19-21.
Kodittomuusteemainen ulkotaideteos, sekä perinteisen soihtukulkueen sijaan valoa, kylttejä ja soihtuja puistikossa.
Tarjoilemme ruokaa 100 ensimmäiselle, mutta koronasyistä ruoka tarjoillaan kylmänä yksittäispakattuna.
Valosirkus Spektri esiintyy klo 20.00.
Myllypuron kirkolla Asunnottomien yönä 17.-18.10 ulkotapahtuma. Klo 17 alkaen mm. grillausta, vaatejakoa, sekä palveluohjausta.
Klo 19 ulkotulien sytytys ja hartaushetki. Yöpyminen ja aamupala tarjolla kirkolla kymmenelle asunnottomalle ilmoittautumisjärjestyksessä.Ilmoittautuminen etukäteen klo 19 mennessä (050-3478582/ 050-3479515) tai paikan päällä. Kirkolle olisi hyvä tulla paikalle viimeistään klo 21 mennessä.
Asunnottomien yötä vietetään Alppikadun korttelissa (Alppikatu 2, 00530 Helsinki) Elim-rakennuksen edessä/sisätiloissa klo 16-21. Tarkemmat tiedot täältä. Tarjolla Paellaa, glögiä, kahvia, hiusten leikkuuta, lahjoitusvaatteita ja ihastuttavaa seuraa!
Paikalla myös NEA-hanke. Esittelyssä naisten asunnottomuuteen liittyvä video, valokuvanäyttely ja kangaskassien jako (hygieniatarvikkeet)
#asunnottomienyo
#omakotihurjankallis
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea. Asunnottomien yö poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 4600 asunnotonta. Yli puolet Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla. Nuorten, alle 25-vuotiaiden määrä oli 850 henkilöä. Asunnottomia naisia oli 1 190. Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100.Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 264 koditonta perhettä, joissa oli 275 lasta. Suomessa asunnottomuus ei juurikaan näy katukuvassa eikä numeroina tilastoissa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että liki 70 % asunnottomista on niin sanottuja piiloasunnottomia eli he nukkuvat tuttavien tai sukulaisten luona. Ulkona nukkuvat asunnottomat hakeutuvat tyypillisesti piiloon katseilta esimerkiksi metsiin, rappukäytäviin, avoimiin liiketiloihin tai ensisuojiin.
