Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja eri puolilla Suomea. Vuoden teemana on ”Oma koti hurjan kallis”.
Asunnottomien yön tapahtumissa halutaan tällä kertaa nostaa esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli antaa käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni.
Koronakriisin vaikutukset talouteen ovat kiistattomat, ja asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään. Ensi syksynä ja talvena moni on tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Asumis- ja velkaneuvonnan tarve tulee oletettavasti näkymään kasvavissa kävijämäärissä.
Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti. Tämän pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Asunnottomien yön järjestäjien huolena kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Ihmiset joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin pitkään ja tilanteet kärjistyvät.
Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry) toiminnanjohtajan Sanna Tiivolan mukaan asunnottomuus voi kääntyä koronakriisin lisäksi uudelleen nousuun myös nykyisen politiikan seurauksena.
– Asunnottomat eivät ole poliittisessa päätöksenteossa ykkösinä, kun kunnat käyttävät vähiä rahojaan. Aiemmin rahaa on ollut käytössä ja on voitu rakentaa laadukkaita palveluja ja yhteistyörakenteita. Kuka niitä pitää yllä, jos rahaa ei ole? Kunnilta ei enää vaadita edes aiesopimuksia, Tiivola huomauttaa.
Järjestöjen tarjoama asumisneuvonta auttaa asunnottomia ja asunnottomuusuhan alla olevia. Asumisneuvonnassa kävijän tilannetta selvitetään aina kokonaisvaltaisesti eli pyritään järjestämään asumista, tehdään asuntohakemuksia sekä ohjataan esimerkiksi toimeentuloasioissa.
– Ihmiset ovat joutuneet ongelmiin liian kalliiden vuokrien kanssa ja menettäneet kotinsa kohtuuttoman korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Ihmiset tarvitsevat konkreettisia neuvoja esimerkiksi, miten tilanteista selvitään ja mitä kautta asuntoa ja apua voi saada, Vva ry:n asumisneuvoja Ulla Pyyvaara avaa tämänhetkistä tilannetta.
Takuusäätiö on nyt ensimmäistä kertaa mukana Asunnottomien yön yhteistyökumppanina. Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa velkakierteessä ja taloudellisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.
– Taloudelliset ongelmat, pienituloisuus ja velkaantuminen kasvattavat riskiä joutua asunnottomaksi. Ennaltaehkäisyyn ja taloudellisista syistä johtuvan asunnottomuusuhan varhaiseen tunnistamiseen tulisi panostaa nyt mahdollisimman pian. Jos merkit tunnistetaan varhain, voidaan tilanteeseen puuttua ajoissa, mikä turvaa asumista ja ehkäisee vakavampien velkakierteiden syntymistä, toteaa Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.
Koronavirustilanteen vuoksi ainakin osa Helsingin Asunnottomien yö -tapahtumasta järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti. Tapahtumassa on mukana esiintyjiä, paneelikeskusteluja sekä muun muassa hiusten leikkuuta, ruokatarjoilua, vaatejakoa ja yöpymispaikkoja eri puolilla kaupunkia.
Asunnottomien yön toimijat haluavat muistuttaa, että asunto on perusoikeus eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomuuden keskeisin juurisyy on kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.
Jos olet kiinnostunut Asunnottomien yöhön liittyvästä yhteistyöstä, ota yhteys tapahtuman koordinaattoriin Tiina Aittaan tai tiedottaja Erja Morottajaan.
#asunnottomienyö
#omakotihurjankallis
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 4600 asunnotonta. Yli puolet Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla. Nuorten, alle 25-vuotiaiden määrä oli 850 henkilöä. Asunnottomia naisia oli 1 190. Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 264 koditonta perhettä, joissa oli 275 lasta.
Suomessa asunnottomuus ei juurikaan näy katukuvassa eivätkä kaikki asunnottomat numeroina tilastoissa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että liki 70 % asunnottomista on piiloasunnottomia eli he nukkuvat tuttavien tai sukulaisten luona.
Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea. Asunnottomien yö poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
Lisätietoja tapahtumasta:
Järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinaattori
Tiina Aitta
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9703
tiina.aitta@vvary.fi
Tiedottaja
Erja Morottaja
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 044 773 4700
erja.morottaja@vvary.fi
Kuvakollaasi Asunnottomien yö 2019 -tapahtumasta. Juontajina olivat Katja Ståhl ja Teemu Potapoff, esiintyjinä mm. Ilta ja Dilemma. Asunnottomien yön tulet sytyttivät ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja Junailijankujan asukas Markku Tirronen. Puhutaan asunnottomuudesta -paneelikeskustelussa olivat mukana hallituspuolueiden edustajat: sisäministeri Maria Ohisalo (Vihr.), varapuheenjohtaja Petri Honkonen (Kesk.), Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (Vihr.), kansanedustaja Eva Biaudet (RKP), Eveliina Heinäluoma (SDP), valtiosihteeri Saila Ruuth (Vas.) ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Suldaan Said Ahmed (Vas.) sekä asunnottomuuden asiantuntijoita: Paula Pura (Hima&Strada), Riikka Tuomi (KEIJO), Jenni Eronen (Vva ry/NEA-hanke), ”Ahma”, Mikko Vehniäinen (Vva ry/Kokema) ja Ari ”Huli” Hulden (Homeless Academy).
Kuvassa Helsingin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden HSO ry:n soihtukulkueen osallistujia viime vuoden Asunnottomien yössä.
