Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton Asunnottomien Yö -kansalaisliike on saanut tunnustusta yhteiskunnallisesti merkittävästä toiminnasta asunnottomuuden esillä pitäjänä.
Helsingin (Stadin) Demarit jakavat vuosittain ”Vuoden yhteiskunnallinen teko”-palkinnon.
Tänä vuonna palkinnon sai Asunnottomien yö -kansalaisliike. Palkinnon otti vastaan Vailla vakinaista asuntoa ry:n puheenjohtaja Sanna Lehtonen
Helsingin Demarit: Asunnottomien yö on vuoden yhteiskunnallinen teko
Valkosaapas lensi yössä
Asunnottomien yön korkeatasoisin (ainakin torin pinnasta ylöspäin mitattuna) tapahtuma eli saappaanheittokisa, YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen päivän 17.10.2012 keskiyöllä, Hakaniemen torilla Helsingissä.
Tulokset:
Naiset (valkoinen Siili-saapas, nro 38):
1) Tuula L 14.33. 2) Sanna S 13.86. 3) Iina H 13.42. 4) Päivi M 12.62. 5) Wilma K 12.38. 6) Sanna L 12.06. 7) Kikka L 10.10. 8) Tamara T 9.20. Kilpailun ulkopuolella: Eija I 22.80.
Miehet (musta Siili-saapas, nro 43):
1) Ripa H 27.80. 2) Keijo L 27.69. 3) Es S 24.90. 4) Tumppi I 21.80. 5) Jussi L 20.50. 6) Esko E 18.77. 7) Jari P 18.10. 8) Niko S 13.04. Kilpailun ulkopuolella: Antti H 29.44.
Kisaraportti:
Heitot suoritettiin ilman vauhtia – vastatuuleen. Kaksi heittoa, joista pisimmälle päätynyt mitattiin pysähtymispisteestä. Sektoreiden kanssa oltiin suurin piirtein luovia eli riittävän suurpiirteisiä, kunhan heittoväline ei sentään osunut kehenkään sivulliseen, eikä mennyt horisontin yli esimerkiksi Tallinnaan.
Asunnottomuusvuosista saatavia lisämetribonuksia ei kilpasarjoissa käytetty, koska ”siinäkin kisassa” olisi ollut sama kärki, kuin ilman bonuksia heitettäessä. Kisatunnelma oli saappaiden kaariakin korkeammalla, todellista urheilujuhlaa pääkaupungissamme – keskiyöllä muuten ankeata syysyötä.
Mainittakoon kilpailijoiden itsensä osallistuneen niin saappaiden hakuun kuin luottamuksenosoituksena myös oman tuloksensa mittaamiseen. Heittäjiä ja etenkin yleisöä oli ko, kisahistorian ennätysmäärät.
Erityiserikoisuutena tässä mutenkin poikkeuksellissa kisassa oli naisten sarjan valkoiset heittosaappaat, joiden kiito hämärässä oli parhaimmillaan kaunista kuin joutsenen lento. Tosin muutamia töyhtöhyypän kaltaisia lentoratoja nähtiin. Miesten musta ei aina erottunut lentoradaltaan, mutta sentään kuului milloin se maahan töpsähti.
Tällä kertaa ei ollut huippukuntoisia poliiseja heittämässä, johtuen ehkä siitä etteivät olisi pärjänneet, koska eivät olisi saaneet asunnottomuusbonuksia. Ja ehkä eivät olisi pärjänneet vaikka olisivat nyt olleet mukana bonuksettomana käydyssä, mutta luonnonolot huomioiden sangen tasokkaassa kisassa.
Kilpailun ylitysjohtajana toimi Eija Isakson Suomen Saappaanheittoliitosta ja alitusjohtajana Antti Honkonen Korson Kaiusta.
valokuva: Antti HonkonenKansalaisliike muistuttaa kuntien omasta vuokra-asuntotuotannosta
Asunnottomuudesta muistuttava Hiertävä kivi luovutettiin 17.10. Asunnottomien yössä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginvaltuutetuille ansiottomuuksista asunnottomuuden torjunnassa.
”Kaupungeillanne on ollut hyvät tavoitteet uusien kunnallisten vuokra-asuntojen rakentamiseksi, mutta ette ole nähneet asiaa niin tärkeäksi, että olisitte pitäneet kiinni näistä tavoitteista”, kansalaisliike toteaa kirjeessään valtuutetuille. Huomionosoituksellaan kansalaisliike toivoo myös uusilta valtuutetuilta aloitteellisuutta ja ennakkoluulottomuutta.
Kansalaisliike luovuttaa mieltä hiertävän kiven vuosittain kiertoon päättäjien ja vastuunkantokykyisten vaikuttajatahojen keskuuteen. Kierto loppuu, kun asunnottomuusasioissa ei ole liiemmin muistutettavaa.
”Kunnallisten vuokra-asuntojen tarve on huutava, sillä tällä hetkellä ainoastaan kaupungit rakentavat asuntoja, joissa vuokran määräytyminen olisi todella omakustannusperiaatteen mukaista. Yleishyödyllisetkin rakennuttajat ovat olleet julkisuudessa selvittelemässä vuokranmääräytymisiään ARA:lle ja asuntoministerille”, kansalaisliike muistuttaa.
Saatekirjeessä todetaan kuntien oma vuokra-asuntotuotanto yhdeksi niistä viisasten kivistä, joilla pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen voidaan saada helpotusta.
”Kunnalliset vuokra-asunnot ovat siitä erikoinen rakennuskohde, että ne eivät käytännössä maksa kaupungille juuri mitään. Kunnallisten vuokra-asuntojen rakennuslainojen lyhentämisestä, tonttivuokrista ja käyttökulujen kattamisesta huolehtivat asukkaat vuokrissaan. Kiinteistöjen omakustannusperiaate kattaa myös peruskorjaukset. Uudisrakentamisessa toki syntyy kuluja kunnallistekniikasta, mutta nämä kulut ovat täsmälleen samat kuin esimerkiksi omistusasuntoja rakennettaessa. Mielestämme tähänkään ei voida perustellusti vedota.”
”Meistä Asunnottomien yön toimijoista on outoa, että tästä loistavasta rahoitusmahdollisuudesta huolimatta te valtuutetut edelleen suositte kaavoituksessa muita asumismuotoja, jotka vastaavat huonosti edullisen asumisvaihtoehdon tarpeeseen. Kaavoituksessa tulisi aina muistaa varata riittävästi tontteja myös kaupungin omien vuokra-asuntojen tarpeisiin.”
Hiertävä kivi jaettiin ensimmäisen kertran vuonna 2007, jolloin sen sai asuntoministeri Jan Vapaavuori. Vuonna 2008 Hiertävän kiven kierrätykseen kutsuttiin Helsingin kaupunginosayhdistykset ry (HelKa). Vuonna 2009 kiven joutui vastaanottamaan kansanedustaja, suuromistaja Eero Lehti ja vuonna 2010 muistutuksen sai Turun kaupunki. Vuonna 2011 Hiertävä kivi sai myönteisen särmän hyvin tehdystä työstä, saajana Pelastusarmeija.
Tamperelainen päiväkeskus Musta Lammas järjesti olympialaiset asunnottomien yönä 17.10.2011. Olympialaisissa kilpailtiin lajeissa, jotka ovat asunnottomille tuttuja. Näytöksessä mukana Mustan Lampaan asiakkaita, vapaaehtoistyöntekijöitä ja yhteistyökumppaneita.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena
päivänä 17.10.2011 pidetyssä Hakaniemen
Asunnottomien yö -tapahtumassa Helsingissä
luovutettiin ”Hiertävä kivi” -asunnottomuudesta
muistuttaja Pelastusarmeijalle.
Kiven viidennen jakokerran kohde on Pelastusarmeija, joka on huomioinut toiminnoissaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman antamat haasteet. Ko. ohjelma on antanut Pelastusarmeijalle mahdollisuuden palata juurilleen asunnottomien kohtaamisessa: Seinien lisäksi myös toiminta uudistuu.
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteen mukaisesti Pelastusarmeija pyrkii uuden asunnottomuuden oikealla kohtaamisella estämään uuden pitkäaikaisasunnottomuuden syntyä.
Hiertävän kiven neljä ensimmäistä jakokertaa olivat ensisijaisesti muistutuksia tekemättömistä tai väärintehdyistä töistä. Tämä viides jakokerta oli kiitos tehdyistä hyvistä töistä asunnottomuusongelmien vähentämiseksi.
Hiertävä kivi- muistuttajassa on kyseessä päättäjien sekä vastuunkantokykyisten ja -haluisten vaikuttajatahojen kesken kiertävä ja mieltä hiertävä kivi. Kivi kiertää kunnes asunnottomuusasioissa ei ole liiemmin muistutettavaa.
Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen toiveen mukaisesti muistuttajakivi kiertäisi enintään 10 vuotta, jonka jälkeen se – toivon mukaan – voitaisiin heittää tai palauttaa tarpeettomaksi tulleena takaisin luonnon kiertokulkuun. ”Hiertävä kivi” -teoksen on valmistanut Kati Sinenmaa.
Ensimmäisellä kerralla ”Hiertävä kivi” luovutettiin vuonna 2007 asuntoministeri Jan Vapaavuorelle, 2008 Helsingin kaupunginosayhdistykset (Helka) ry:lle, 2009 kansanedustaja ja suuromistaja Eero Lehdelle ja 2010 Turun kaupungille.
Lisätietoja:
Asunnottomien yö –kansalaisliikkeen puolesta:
Antti Honkonen, 040 529 5283
antti.honkonen@elamantapaliitto.fi
www.asunnottomienyo.fi
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa toteutettaessa on tehty investointeja asunnottomuuden poistamiseksi. Kun lainsäädännöllistä valmistelutyötä ei ole nähty tarpeelliseksi liittää asunnottomuudenvähentämisohjelmiin, hyväkin ohjelma voi vesittyä poliittisen tahdon muuttuessa.
Suomea esitellään maailmalla asunnottomuuden poistamisen mallimaana. Suomessa ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa juridista velvoitetta asumisen järjestämiseen ei ole. Oikeus asumiseen kuuluu Suomen laissa säädettyihin sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kuitenkaan se ei velvoita julkista valtaa mihinkään. Paljon on tehty, mutta tulevaisuudessa poliittisesta ja virkamiestahdosta riippumattomaksi jää vain se tosiasia, että asunnotonta ei saa jättää pakkaseen paleltumaan.
Asunnottomuusohjelmia toteutetaan ilman että yksilöllä on oikeus vaatia muuta kuin henkensä ja terveytensä suojaa: laki velvoittaa järjestämään katon yksilön pään päälle. Kun sitovampaa velvoitetta ei ole, taloustilanteen vaikeutuessa kunnat voivat tyytyä järjestämään ainoastaan hätämajoitusta.
Oikeus asumiseen on säädettävä subjektiiviseksi oikeudeksi. Sosiaaliset oikeudet ovat lainsäädännön hurskaita ja löysiä toivomuksia. Ne eivät velvoita samalla tavoin kuin yksilönoikeudet : ketään ei voida haastaa oikeuden eteen, jos sosiaalinen oikeus jää toteuttamatta.
Kansalaisten velkaantumisen seurauksena tulevaisuudessa voi olla odotettavissa jälleen uusi pitkäaikaisasunnottomuuden aalto. Kenties pakkaseen ei palelluta, mutta koti ei vieläkään kuulu kaikille.
Asunnottomien yö –kansalaisliike vaatii, että oikeus asumiseen säädetään subjektiiviseksi oikeudeksi.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä ja Asunnottomien yö 17.10.
Teema 2011: Asumisen sietämätön vaikeus
Kaikkiaan 30 asunnottomuustapahtumaa 20 paikkakunnalla eri puolilla Suomea
www.asunnottomienyo.fi
Kallio Kunsthalle on taidetasku Kalliossa. Kallio Kunsthallen toiminta myötäilee EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 tavoitteita. Sen toimintaa ovat olleet kehittämässä kuvataiteilijat, tutkijat ja paikalliset järjestöt. Keskeinen yhteistyökumppani ja tukija on Helsingin Optimistit. Kallio Kunsthalle toimii Elämäntapaliiton Elokolo-kohtaamispaikan vieressä osoitteessa Toinen linja 31.
Kallio Kunsthalle esittää: Kall(i)ossa kohtaavat elämä ja kuolema – Kalliossa. Avajaisnäyttelyn avajaiset Asunnottomien yönä 17.10. klo 18:00-22:00. Näyttely kestää
17.10.-17.11.2011.
Valokuvaaja Jukka Pääkkönen on koostanut mustavalkoisen muotokuvasarjan Kallion Elokolon päivittäisistä kävijöistä. Valokuvat ovat valmistuneet Elokolossa järjestetyn valokuvatyöpajan yhteydessä.
Valokuvaaja Eero Alapitkä avaa kuva-arkistonsa salat teemalla 100-vuotta mustavalkoista valokuvaa. Kenkälaatikkoon on kertynyt vuosien varrelta muotokuvia läheisistä, kuvia Helsingistä ja Neuvostoliitosta. Eero taistelee parhaillaan kantapäätulehdusta vastaan Vallilan tukiasunnosta käsin, mistä löytyy myös kamera- ja trumpettikokoelma.
Kuvanveistäjä Aarno Rankka tuo tilaan pronssisia kalloja ja niiden purukalustoja. Aarno on Kallion virallinen kuvanveistäjä.
Avajaisissa tarjolla lämmintä mehua!
Auki päivittäin 9-15 (jos taiteilija paikalla)
Näyttelyvierailua voi tiedustella Elokolosta (< 15 m Kallio Kunsthallesta vasemmalle)
Lisätietoja: www.kalliokunsthalle.fi
Tiedustelut: info@kalliokunsthalle.fi
Osoite:
Kallio Kunsthalle
Taidelli
Toinen linja 31
00530 Helsinki
