Asunnottomien yö -kansalaisliike

Tämä on sinulle, jolla on lämmin sydän ja varpaat sekä halu auttaa heitä, joilla ei välttämättä näin ole. Asunnottomien yö järjestetään valtakunnallisesti 17.10.2014 ja siinä tapahtumassa villasukat päätyvät 100% varmasti todelliseen tarpeeseen.

A-klinikkasäätiö haastaa kaikki mukaan Asunnottomien yön villasukkakeräykseen. Tavoitteemme on kerätä vähintään 1000 paria uusia miesten ja naisten villasukkia jaettaviksi eri kaupungeissa ympäri Suomen tuolloin Asunnottomien yönä 17.10. Mikäli haluat osallistua talkoisiin, laita puikot viuhumaan ja valmiita sukkia/sukkalankoja tulemaan:

A-klinikkasäätiö/Sukkakeräys
Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki

Postittamisen sijaan sukkia voi myös tuoda A-klinikkasäätiön keskustoimistolle Länsi-Pasilaan tai muihin säätiön yksiköihin, joita löytyy mm. Hämeestä ja Länsi-Suomesta. Huomioithan, että suuri osa esim. A-klinikoista on kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämiä. Pystymme siis järjestämään keräystä vain A-klinikkasäätiön toimipisteissä, joiden yhteystiedot löydät täältä: http://bit.ly/1slFCr

Valtakunnallinen Asunnottomien yö 17.10. vietetään tänä vuonna 15. kertaa. Kansalaisliikkeen tapahtumia järjestetään ympäri Suomea. Tapahtumatietoja on tähän mennessä lähettänyt 27 paikkakuntaa.
Tapahtumat löytyvät myös Facebook-haulla Asunnottomien yö.
Helsingin tapahtuma järjestetään Sörnäisten Vaasanaukiolla kello 17-22. Tapahtuma on mielenilmaus kotien ja turvatun asumisen puolesta. Ohjelmaa on kaikenikäisille. Tapahtuma on päihteetön.

Asunnottomuusongelmat ovat monimuotoistuneet. Yhteydenotot kansalaisjärjestöihin ovat lisääntyneet, ja kyse on harvoin pelkästä asunnosta.
Jos vuokra-asunnon on onnistunut saamaan, sen säilyttäminen on haastavaa kiristyneessä markkinatilanteessa.  Vuokrien nousu kaataa talouksia. Velkaongelmat ja tuen puute näkyvät kansalaisjärjestöissä. Peruskotitalouksien asumisen epävarmuus on lisääntynyt, ja asunnottomaksi jää kokonaisia perheitä.

Järjestöt voivat ohjata tulijoita eteenpäin, mutta paikat ovat vähissä. Sosiaalitoimesta on jo ohjattu asiakkaita asunnottomien järjestöön, jossa asioita selvitellään mm. palveluohjausmallia käyttäen. Asunnottomuustilanteessa pyritään kokonaisuuksien selvittämiseen ja siihen liittyvään asiainhoitoon.  Ihmisen elämäntilanteen ratkaiseminen ja kuuleminen ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa myös asunnottomuuteen.

Oikeus asumiseen on ihmisoikeus, eikä asunnon puuttumista tule hyväksyä missään olosuhteissa.
Kuntien ja valtion tulee turvata asuminen. Kunnat on saatava sitoutumaan vuokra-asuntojen rakentamiseen.
Asunnottomuusjärjestöissä on valmisteilla toimenpidealoite oikeudesta asumiseen. Aloite halutaan eduskunnan käsittelyyn ja tuodaan kansalaisten allekirjoitettavaksi ensi vuoden puolella.

Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 407 9702, sanna.lehtonen@vvary.fi

Järjestösihteeri Hanna Piirainen
Vailla vakinaista asuntoa ry
Puh. 050 443 1061, hanna.piirainen@vvary.fi

– Pitkäaikaisasunnottomuuden syynä eivät ole niinkään yksilöiden tekemät väärät valinnat vaan edullisten vuokra-asuntojen puute sekä toisaalta elämän kriisit, vaihtoehtojen, resurssien ja sosiaalisen tuen puute, toteaa pitkäaikaisasunnottomuuden tutkija Riitta Granfelt Tampereen yliopistosta.

– Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen edellyttää sekä asuntopoliittisia toimia että asumisen tukipalveluiden kehittämistä niin, että ne vastaavat myös erittäin vaikeassa tilanteessa elävien asunnottomien tarpeisiin ja toiveisiin, jatkaa tutkija Suvi Raitakari.

Pitkäaikaisasunnottomuuden monitahoisuutta ja asumispalveluita tutkitaan Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian tutkimushankkeessa Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -periaatteen soveltaminen Suomessa (http://www.uta.fi/yky/sty/yhteystiedot/juhila/first.html).

Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on asunto ensin -periaatteen soveltaminen vapautuville vangeille ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnatuissa paikallisissa asumis- ja kuntoutuspalveluissa. Erityistä huomiota kiinnitetään asunnottomien asumisuriin ja kokemuksiin asumis- ja kuntoutuspalveluista. Nelivuotinen tutkimus päättyy vuonna 2015.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn laskelmien mukaan vuonna 2012 yksinäisiä asunnottomia oli 7572, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 2730 henkilöä.

Kahden valtakunnallisen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman puitteissa (2008 –  2011; 2012 – 2015) asunnottomuuden poistamisen eteen on kuitenkin tehty töitä ja merkittäviä taloudellisia satsauksia. Hallituksen tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä.

Suomen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa on siirrytty asumispalveluportaikko-mallista asunto ensin -malliin (AE-malli). Malli korostaa ihmisen oikeutta pysyvään, omaan kotiin esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmista huolimatta.

Usein kotona asuminen edellyttää riittäviä tukipalveluja, kuten psykiatrista hoitoa, kotikäyntityötä ja päivätoimintaa sekä taloudellisten resurssien turvaamista. AE-mallissa asuminen sekä hoito ja kuntoutuminen kuitenkin erotetaan toisistaan. Asunto ymmärretään tinkimättömänä perusoikeutena, jota ei tarvitse ikään kuin ansaita raittiudella, tervehtymisellä tai elämäntapaa muuttamalla.

– Vaikka useimmilla pitkäaikaisasunnottomilla on kokemusta monista asunnoista, asuin- ja hoitopaikoista ja hätämajoituksesta, kaikilla ei ole koskaan ollut kotia. Vasta kun asunnosta tulee koti asunnottomuus on pysyvästi ratkaistu, pohtivat Riitta Granfelt ja Suvi Raitakari.

Lisätietoja:
Tutkija Riitta Granfelt, riitta.granfelt@uta.fi, 050 318 6214
Tutkija Suvi Raitakari, suvi.raitakari@uta.fi, 040 190 1353

Asunnottomien yötä vietetään 17.10.

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 14.10.2013