Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa toteutettaessa on tehty investointeja asunnottomuuden poistamiseksi. Kun lainsäädännöllistä valmistelutyötä ei ole nähty tarpeelliseksi liittää asunnottomuudenvähentämisohjelmiin, hyväkin ohjelma voi vesittyä poliittisen tahdon muuttuessa.
Suomea esitellään maailmalla asunnottomuuden poistamisen mallimaana. Suomessa ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa juridista velvoitetta asumisen järjestämiseen ei ole. Oikeus asumiseen kuuluu Suomen laissa säädettyihin sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kuitenkaan se ei velvoita julkista valtaa mihinkään. Paljon on tehty, mutta tulevaisuudessa poliittisesta ja virkamiestahdosta riippumattomaksi jää vain se tosiasia, että asunnotonta ei saa jättää pakkaseen paleltumaan.
Asunnottomuusohjelmia toteutetaan ilman että yksilöllä on oikeus vaatia muuta kuin henkensä ja terveytensä suojaa: laki velvoittaa järjestämään katon yksilön pään päälle. Kun sitovampaa velvoitetta ei ole, taloustilanteen vaikeutuessa kunnat voivat tyytyä järjestämään ainoastaan hätämajoitusta.
Oikeus asumiseen on säädettävä subjektiiviseksi oikeudeksi. Sosiaaliset oikeudet ovat lainsäädännön hurskaita ja löysiä toivomuksia. Ne eivät velvoita samalla tavoin kuin yksilönoikeudet : ketään ei voida haastaa oikeuden eteen, jos sosiaalinen oikeus jää toteuttamatta.
Kansalaisten velkaantumisen seurauksena tulevaisuudessa voi olla odotettavissa jälleen uusi pitkäaikaisasunnottomuuden aalto. Kenties pakkaseen ei palelluta, mutta koti ei vieläkään kuulu kaikille.
Asunnottomien yö –kansalaisliike vaatii, että oikeus asumiseen säädetään subjektiiviseksi oikeudeksi.
YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä ja Asunnottomien yö 17.10.
Teema 2011: Asumisen sietämätön vaikeus
Kaikkiaan 30 asunnottomuustapahtumaa 20 paikkakunnalla eri puolilla Suomea
www.asunnottomienyo.fi
