Haemme sponsoreita Asunnottomien yön 20-vuotistapahtumaan, joka pidetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10.2022 Helsingin Kansalaistorilla päättäjien silmien alla, Eduskuntataloa vastapäätä. Tarkoituksena on saada yhteensä 10 000 euroa, jotta saamme järjestettyä kunnon tapahtuman. Haluamme tarjota asunnottomuutta kokeville kävijöillemme ikimuistoisen illan sekä tuoda päättäjille ja muille ihmisille esille asunnottomuuden moninaisuutta sekä toimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi. Asunnottomuudelta kun helposti halutaan sulkea silmät ja jopa kieltää sen olemassaolo.
Asunnottomien yön teemana on Tulevaisuus ilman asunnottomuutta. Suomessa on ARA:n viimeisimmän tilaston mukaan 3 948 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyy 655 ihmistä Asunnottomien yö -tapahtumalla halutaan muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja että meillä kaikilla on oikeus omaan kotiin.
Jos yhteistyö kiinnostaa, ole yhteydessä: erja.morottaja@vvary.fi, puh. 044 773 4700
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta, kun Asunnottomien yön kansalaisliike syntyi. Asunnottomien yön 20-vuotistapahtumaa vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17. lokakuuta 2022 Helsingin Kansalaistorilla päättäjien silmien alla, Eduskuntataloa vastapäätä. Tapahtuman teemana on Tulevaisuus ilman asuntoa.
Hallituksen tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Helsingin kaupungilla tavoite on vielä kunnianhimoisempi eli vuoteen 2025 mennessä.
Kun Asunnottomien yötä vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002, asunnottomuutta kokevia oli hieman alle 9 600 ihmistä. Vuoden 2021 lopulla asunnottomuus laski Suomessa ensimmäistä kertaa alle 4 000.
Suomessa asunnottomuutta on vähennetty Euroopan ennätysvauhtia pitkälti asunto ensin -mallin ansiosta, jonka mukaan pitkäaikaisasunnottomille mahdollistetaan kunkin tarpeiden mukaan erilaisin tukitoimin asuminen omassa asunnossa. Kun katto on pään päällä, aletaan ratkaista mahdollisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.
Asunnottomien yön teemana on juhlavuoden kunniaksi ”Tulevaisuus ilman asunnottomuutta”. Tarkoituksena on haastaa valtiovaltaa, kuntapäättäjiä ja aluehallinnon toimijoita pohtimaan, mitä toimia asunnottomuuden poistaminen vaatii, esittää konkreettisia ratkaisuja heidän toimiensa tueksi ja poistaa asunnottomuus Suomesta #yhdessä. Asunnottomien yön toimijat muistuttavat, että asunnottomuus on poistettavissa nopeastikin hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja palveluntarjoajien yhteistyöllä, mutta se vaatii ennen kaikkea poliittista tahtoa
Asunnottomien yön 20-vuotispäätapahtuma järjestetään Helsingissä 17.10.2022 Helsingin Kansalaistorilla päättäjien silmien alla, Eduskuntataloa vastapäätä. Tapahtumassa on esiintyjiä, paneelikeskustelu sekä asunnottomuutta kokeville kävijöille muun muassa ruokatarjoilua, vaatejakoa ja muita palveluja. Toimijat tarjoavat myös omissa toimipisteissään ohjelmaa, palveluja ja yöpymistä eri puolilla kaupunkia.
Asunnottomien yön kansalaisliike on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, jossa on mukana eri sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ja muita toimijoita.Asunnottomien yön kansalaisliike muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi.
#asunnottomienyö
#tulevaisuusilmanasunnottomuutta
Mikäli olet järjestämässä Asunnottomien yön tapahtumaa jollain muulla paikkakunnalla, ota yhteyttä koordinaattoriimme (yhteystiedot alla) tai olet muuten kiinnostunut Asunnottomien yöhön liittyvästä yhteistyöstä tai tapahtuman sponsoroinnista, ota yhteyttä:
Vlada Petrovskaja, järjestösuunnittelija ja Asunnottomien yön koordinaattori.
** Asunnottomuutta kokevien määrä laski ensimmäistä kertaa Suomessa alle neljän tuhannen. Vuoden 2021 lopulla heitä oli 3 948. Ulkona, rappukäytävissä ja ensisuojissa yöpyy 655 ihmistä. Pitkäaikaisasunnottomia on 1 318, 265 ihmistä enemmän kuin viime vuonna. Suomessa asunnottomuus ei juurikaan näy katukuvassa eivätkä kaikki asunnottomat numeroina tilastoissa. Osaltaan tämä johtuu siitä, että liki 70 % asunnottomista on piiloasunnottomia eli he nukkuvat tuttavien tai sukulaisten luona. Yli puolet Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla. Lähde: Asunnottomat 2021 (ARA:n selvitys 2/2022)
(** huom! ARA PÄIVITTI HELMIKUUSSA 2022 JULKAISTUA ASUNNOTTOMUUSTILASTOA HUHTIKUUSSA 2022. Suomessa oli pitkäaikaisasunnottomia vuoden 2021 lopulla 1318, mutta 264 henkilön kasvun sijaan heidän määränsä onkin vähentynyt 80 henkilöllä. Helsingin pitkäaikaisasunnottomuusluvut korjattiin vuosilta 2019-2021. Uudet luvut perustuvat asumiseensa intensiivistä tukea tarvitsevien henkilöiden määrään ja ne ovat tarkempia kuin aiemmat, Helsingin kaupungin asuntotoimen ja Asumisen tuen yhteistilastoon perustuvat luvut. Tilastoa korjattiin Helsingin suuren painoarvon takia.)
Kuvassa tunnelmia Asunnottomien yö -tapahtumasta Helsingin Sörnäisissä vuonna 2019 aikana ennen koronaa, jolloin edellissen kerran päästin viettämään kaikille avointa yleisötapahtumaa. Kuvat: Camilla Hanhirova
Tallennettu kategorioihinYleinen|Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön 20-vuotistapahtuma järjestetään lokakuun 17. päivä Helsingin Kansalaistorilla
Asunnottomien yön kansalaisliike haluaa tämänvuotisella teemallaan “Ulkopuolella – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty” nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja seurauksia asunnottomuudelle ja syrjäytymiselle ja vaativat toimia niiden torjumiselle.
Yhteiskunnassa ihminen mielletään syrjäytyneeksi, kun hän on jäänyt yhteisön toiminnoista ulkopuolelle ja kokee elämässään osattomuutta. Huono-osaisuus voi ilmetä elämän eri alueilla voimavarojen vähyytenä ja sosiaalisina ongelmina. Syrjäytymisen taustalta löytyy turvattomuutta, päämäärättömyyttä ja arjen tekemättömyyttä. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ja haavoittuvat perhetaustat ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle.
Mikä on syrjäytymistä kokevan ihmisen oma vastuu syrjäytymiseensä? Syrjäytymisen riskit kyllä tunnetaan, mutta syrjäytymiskehitykseen ei puututa riittävän ajoissa eikä moniammatillisesti. Ihminen itse ei päätä jäädä osattomaksi eikä valitse huono-osaisuutta kohdalleen. Hänet on ennemminkin syrjäytetty yhteiskunnan toiminnallisuudesta ja jätetty palveluiden ulkopuolelle itsestään riippumattomista syistä. Apua on vaikea itse lähteä hakemaan, koska palvelut ovat pirstaleisia ja vaikeasti tavoitettavissa. Kunnissa tapahtuvien kilpailutusten vuoksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa työskentelevät tahot ja henkilöt saattavat vaihtua useinkin ja palveluiden laatu vaihtelee. Tieto ei kulje eri instanssien välillä ja ihminen voi jäädä pyörimään järjestelmän rattaisiin.
Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomuuden syyn ohella syrjäytyminen voi olla sen seurausta. Asunnottomana ihminen jää tavanomaiseen elämään ja arkeen liittyvistä perusasioista ulkopuolelle. Hän joutuu keskittymään päivästä toiseen pärjäämiseen. Kun ihminen on pidempään asunnottomana, hän jää asuntomarkkinoiden ulkopuolelle.
Tiedetään, että asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden riskiä, ja että ihminen voi päätyä asunnottomaksi erilaisten kriisien seurauksena. Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Tilastojen mukaan yli 75 prosenttia asunnottomista on miehiä, ja miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset. Tyypillistä asunnotonta ei kuitenkaan ole. Yhä useampi nuori, maahan muuttanut tai nainen on vailla vakinaista asuntoa. Moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa, ja asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset.
Asunnottomuutta ei ratkaista vain rakentamalla lisää asuntoja eikä syrjäytymistä pysäytetä pelkästään terapiapaikkoja lisäämällä. Apua toki pitää tarjota akuutteihin tarpeisiin, mutta ennaltaehkäisyyn, selviytymismahdollisuuksien lisäämiseen, arjen tukemiseen sekä tuen oikea-aikaisuuteen pitää panostaa.
Pitkään jatkunut asunnottomuus ja syrjäytyneisyys vaativat toimia, jotka parhaiten onnistuvat yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien, neuvoloiden, koulujen ja oppilaitosten, järjestöjen sekä viranomaisten kanssa. Vastuu asunnottomuuden poistamisesta, syrjäytymisen pysäyttämisestä ja huono-osaisuuden ehkäisystä on koko yhteiskunnalla. Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita. Tarvitaan päätöksiä ja tekoja, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja kitkevät yhteiskunnan rakenteissa olevaa epäoikeudenmukaisuutta.
Asunnottomien yötä vietetään valtakunnallisesti sunnuntaina 17. lokakuuta, joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Helsingin striimattua päätapahtumaa voi seurata klo 16-20 oheisen linkin kautta: ProspectumLIVE
Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä Helsingissä ja ympäri Suomea. Tänä vuonna Helsingin tapahtuma järjestetään koronatilanteen vuoksi virtuaalisena kello 16-20. Asunnottomien yö -tapahtumalla halutaan muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja että meillä kaikilla on oikeus omaan kotiin.
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna ULKOPUOLELLA – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty. Monessa tapauksessa yhteiskunnasta syrjäyttäminen on asunnottomuuden syynä. Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat jäävät ulkopuolelle. Ja mitä kauemmin ihminen on asunnottomana, sitä vaikeampaa on päästä asuntomarkkinoille. Ulkopuolella-teeman kautta Asunnottomien yön kansalaisliike nostaa esiin yhteiskunnan rakenteissa olevia syitä ja vaatii toimia asuntomarkkinoilta syrjäytymisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Lisätietoja: Asunnottomien yön koordinaattori Vailla vakinaista asuntoa ry vlada.petrovskaja(a)vvary.fi, p. 050 407 9703
Erja Morottaja Viestintä Vailla vakinaista asuntoa ry erja.morottaja(a)vvary.fi, p. 044 773 4700
Helsingin virtuaalitapahtuman ohjelma 17.10. klo 16.00-20.00.
16.00 Tapahtuma alkaa. Tapahtuman juontaa Katja Salminen
16.05 Asunnottomien yön avauspuheenvuoro: Helsingin apulaispormestari Daniel Sazonov
16.15 Puheenvuoro: Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sanna Tiivola ja mentori Miro Tolonen
16.25 Sanapaja Possen Oma kehu -biisi
16.30 Sopentupa Muutoksen tuulet -biisi
16.35 Asennekyselyn tuloksia: Sininauhasäätiön Toimitusjohtaja Kimmo Karvonen
16.40 Videoita toimijoilta
17.15 Paneelikeskustelu. Keskustelun juontaa toimittaja Aleksis Salusjärvi
Panelistit:
Jussi Lehtonen, Vva ry, Asumispalvelupäällikkö ja matalan kynnyksen toiminnan vastaava
Maarit Vierunen, Kok.
Veronika Honkasalo, Vas.
Elisa Gebhard, SDP
Miro Tolonen, Vva ry, Mentori
18.10 Arska -patsaan jako, Suoja-Pirtti ry
18.20 Videoita toimijoilta
18.30 Musiikkia: Anni Vuorinen ja Ella Erikson
18.40 Puheenvuoro: Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen
18.50 Puheenvuoro: Vva ry:n kokemusmentori Tii Juden
19.00 Tulet sytytetään: Tuliryhmä Polte, Roni ja Eero
19.15 Musiikkia: Kari Tapiiri
19.30 Videota toimijoilta
Yleisö voi osallistua Asunnottomien yö -tapahtumaan eri puolilta Suomea sytyttämällä Asunnottomien yön tulet kotonaan kynttilän, led-tuikun, parvekelyhdyn tai vaikkapa ulkotulen muodossa 17.10.2021 klo 19 ja osoittaa näin tukeaan asunnottomuutta kokeville. Jaa oma Asunnottomien yön tulesi sosiaalisen median kanavilla #asunnottomienyo
Striimaustapahtuman lisäksi Asunnottomien yön toimijat järjestävät asunnottomuutta kokeville pienempiä tapahtumia, joissa on tarjolla ruokaa, vaatejakoa, hiusten leikkuuta, kynsihoitoa, terveysneuvontaa ja muita palveluja eri puolille kaupunkia. Striimilähetystä on myös mahdollista seurata eri toimijoiden toimipisteissä.
Tallennettu kategorioihinYleinen|Kommentit pois päältä artikkelissa Asunnottomien yön Helsingin päätapahtuma virtuaalisesti Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa 17. lokakuuta 2021 klo 16-20
YHTEISKUNNAN SYRJÄYTTÄVÄT RAKENTEET OVAT ESTEENÄ ASUNNOTTOMUUDEN POISTAMISELLE
Asunnottomuuden kokeminen on yksi äärimmäisimmistä syrjäytymisen muodoista. Asunnottomien yön toimijat esittävät ratkaisuja, jotka voivat edesauttaa hallituksen suunnitelmia asunnottomuuden puolittamisesta vuoteen 2023 mennessä sekä Helsingin kaupungin hiljattain julkaisemaa tavoitetta poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä.
Tyypillistä asunnotonta ei ole, mutta yhteiskunnan syrjivät rakenteet ovat liian monella asunnottomuutta kokevalla yhdistävänä tekijänä. Syrjäytymisessä onkin kyse yhteiskunnasta syrjäyttämisestä, kun sosiaaliturvasta ja peruspalveluista ei ole huolehdittu riittävästi. Asumisen korkea hinta, pienituloisuus, työttömyys sekä mielenterveys- ja päihdesairaudet lisäävät asunnottomuuden ja yhteiskunnasta syrjään jäämisen riskiä.
– Kun kohtuuhintaisia asuntoja ei ole tarpeeksi eikä yhteiskunnassa asumista toteuteta käytännön tasolla ihmisoikeutena vaan sananpartena, pienituloisimmat ja heikoimmassa asemassa olevat jäävät asuntomarkkinoilta ulkopuolelle. Pitkittyessään asunnottomuus on vakava syrjäytymistekijä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.
Syrjäytyminen ja asunnottomuus ovat vahvasti sukupuolittuneita. Miehet ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa kuin naiset, ja asunnottomuutta kokevista yli 75 prosenttia on miehiä.
ARA:n selvityksen mukaan pitkäaikaisasunnottomien määrä nousi kymmenen vuoden laskun jälkeen liki sadalla henkilöllä viime vuonna. 2020 lopulla heitä oli 1054. Joukossa on yhä nuorempia. Alle 25-vuotias pitkäaikaisasunnoton ei ole enää harvinaisuus. Puhutaan syrjäytymisen ylisukupolvisuudesta. Tutkimuksissa on todennettu, että lapsuuden olosuhteet ovat riskitekijöitä syrjäytymiselle.
– Monella kadulle pitkäaikaisasunnottomaksi ajautuneella on pitkä syrjäyttämishistoria, joka kytkeytyy usein lastensuojeluun. Suomalainen koululaitos on jo pitkään epäonnistunut tarttumisessa heikoimmin pärjäävään viidennekseen oppilaista, ja nämä oppilaat ovat pääosin poikia. Tutkimuksissa on niin ikään todettu, että osalla peruskoulun läpäisseistä on puutteita kirjoitus- ja lukutaidossa. Tämä korreloi vahvasti myöhemmän syrjäytymiskehityksen kanssa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n matalan kynnyksen ja asumispalveluiden päällikkö Jussi Lehtonen.
Helposti saatavan tuen merkitys korostuu erityisesti itsenäistyvien nuorten kohdalla, kun pyritään ennaltaehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta.
– Itsenäistyville nuorille pitää löytyä tukea helposti ja ilman epäinhimillisiä jonoja, jotta voidaan taata jokaiselle nuorelle mahdollisuus oman kodin löytämiseen ja kestävään itsenäistymiseen. Itsenäistyvillä nuorilla on oikeus apuun paitsi asumisessa, myös opiskeluun, ihmissuhteisiin ja talouteen liittyvissä asioissa, toteaa Punaisen Ristin Nuorten turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää.
Ihmisiä ajetaan kustannussyistä voimakkaasti verkkoon, mutta digitaalisuus on kuitenkin väline, ei palvelu. Arvioiden mukaan Suomessa on yli miljoona ihmistä, jotka ovat digisyrjäytymisvaarassa. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat rikostaustaiset, asunnottomat, päihdekuntoutujat ja ei-suomea puhuvat, joilla ei ole taitoja tai mahdollisuutta käyttää sähköisiä palveluja.
Asumisneuvonnan lakisääteistäminen herättää myös huolta Asunnottomien yön toimijoissa. Kuntien vastuulle jäävässä palvelussa erityisryhmät ja marginaalissa olevat eivät saa välttämättä tarpeeksi kattavaa apua ja ihmisiä jää neuvonnan ulkopuolelle. Hallitusohjelman lupauksista huolimatta toimijoita huolettaa, etteivät kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Asumisneuvonnan toimivuuden avulla voidaan ennaltaehkäistä häätöjä ja sitä kautta asunnottomuutta. Parhaiten tämä onnistuisi kuntien sosiaalitoimien, järjestöjen ja vuokranantajien välisellä yhteistyöllä.
Asenteet vaikuttavat asunnottomuuteen
Asunnottomuuteen vaikuttavat yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat asenteet ja vallalla olevat käsitykset heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta.
Suur-Helsingin Valkonauha ry:n kehittämisjohtaja Leena Lehtonen muistuttaa, että moni asunnoton kokee olevansa marginaalissa.
– Asunnottomuutta kokevien keskuudessa on myös tuplamarginaalissa eläviä, kuten naiset ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Heidän asunnottomuutensa jää osittain piiloon ja hyväksikäytön riskit voivat olla suuret. Heille tarvitaan turvallisia tiloja väliaikaismajoitukseen ja asumiseen.
Ennakkoluuloiset asenteet vaikeuttavat vankiloista vapautuvien asunnon saantia erityisesti vapailta markkinoilta. Lisäksi palvelujärjestelmä ei tunnista vapautuneiden tarpeita.
– Moni vapautunut tarvitsee tukea, jotta asuminen lähtisi sujumaan. Tuettava olisi myös opiskelua, työelämävalmiuksia ja perhe-elämää sekä lisätä mahdollisuuksia päihdekuntoutukseen, toteaa Kriminaalihuollon tukisäätiön toimitusjohtaja Sanna Sunikka.
Myös maahan muuttaneiden kotoutumisen edistämisessä on monia asumiseen liittyviä pullonkauloja.
– Syrjintä vaikeuttaa asunnon löytämistä, ja kielimuurin ja tiedonpuutteen vuoksi ihmisten oikeudet jäävät helposti toteutumatta, sanoo Moniheli ry:n Katto-toiminnan päällikkö Veera Vilkama.
Yhteiskunnan asenteet näkyvät Vailla vakinaista asuntoa ry:n Sanna Tiivolanmukaan konkreettisesti siinä, kuinka asunnottomuutta kokevien palveluiden tai asumisyksiköiden sijoittaminen niin sanottujen tavallisten ihmisten asuinalueille törmää valitettavan usein naapuruston vastustukseen.
– Asunnottomuutta kokevat ja asunnottomuustaustaiset ihmiset halutaan sulkea oman elämänpiirin ulkopuolelle, sanoo Tiivola.
Yhdenvertaisia rakenteita
Asunto ensin -mallilla toimivien asumispalveluyksiköiden ja esimerkiksi lastensuojelun laatuun pitää kiinnittää huomiota, puuttua epäkohtiin ja varmistaa, että tarjottava tuki on riittävää ja pitkäjänteistä.
– Hinta ei saa olla määräävin kriteeri kuntien järjestämissä asumisen palveluiden kilpailutuksissa. Laatu ja vaikutukset tulee nostaa kärkikriteereiksi. Kunnat puolestaan vastaavat siitä, että mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kaikkien saatavilla ja että niitä on riittävästi. Näiden palveluiden välille ei saa syntyä aukkoja, joihin tuen tarpeessa oleva asiakas putoaa, sanoo Sininauhasäätiö-konsernin toimitusjohtaja Kimmo Karvonen.
Laki velvoittaa syrjimättömyyttä kaikissa kuntien ja valtioiden tarjoamissa palveluissa. Asunnottomien yön toimijat vaativat syrjimättömyyden systemaattista valvontaa ja seurantaa. Palveluja suunniteltaessa syrjimättömyyttä tulisi ennakoida ja arvioida. Palveluiden syrjintämekanismeja tulisi tutkia paremmin ja nostaa niitä julkiseen keskusteluun. Syrjimättömyyden toteutumiseen on varattava tarpeeksi sekä henkilöresursseja että rahaa.
Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja osallisuus ovat yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevia asioita.
Tarvitaan asuinalueita ja kaupunkisuunnittelua, jotka perustuvat yhdenvertaisuuteen, ei pelkoon eikä erotteluun. Yhdessä suunnitellen kaupungeista ja julkisista tiloista saadaan eläviä paikkoja, joissa ihmisten moninaisuus on otettu huomioon. Ei ole syrjäytettyjä eikä syrjittyjä, ei turvattomuuden tunnetta. Yhteiskunnan ja yhteisöjen pitää pitää huolta toisistaan.
Asunnottomien yötä vietetään YK:n kansainvälisenä köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Asunnottomien yö -kansalaisliike tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon, omaan kotiin. Vuodesta 2002 järjestetty Asunnottomien yö on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan vuosittainen mielenilmaus. Ulkopuolella – Syrjäytynyt vs. syrjäytetty -teeman kautta Asunnottomien yön toimijat vaativat toimia syrjäyttämisen ja asunnottomuuden torjumiselle.
Helsingin kaupungin aikuissosiaalityö, asumisneuvonta, asumisen tuki ja etsivä työ järjestävät Asunnottomien yön etkot perjantaina 15.10.2021 klo 15:00-18:00 Harjutorilla. Paikalla on myös Hermannin Diakoniatalon Varustamo ja Redis.
Asunnottomien yön varsinainen tapahtuma järjestetään virtuaalisesti sunnuntaina 17.10., joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Eri toimijoilla on myös sunnuntaina tapahtumia omissa toimipisteissään sekä osa jalkautuu kaduille.
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön yhteistyössä tuottama Lahjoita lämpöä -kampanja antaa kansalaisille mahdollisuuden auttaa kanssakulkijoita.
Tässä vaiheessa syksyä lämpimästä kesästä ei ole enää jäljellä kuin muisto. Moni heikommassa asemassa oleva kansalainen kohtaa talvipakkaset palellen ja vailla lämpimiä varusteita. Lahjoita lämpöä -kampanjalla pyritään yhdistämään aktiiviset kansalaiset ja apua tarvitsevat; kampanja rohkaisee ihmisiä neulomaan asunnottomille ja muille heikommassa asemassa oleville villasukkia ja lapasia.
Keräykseen otetaan kiitollisena vastaan kaiken väriset ja kokoiset käyttämättömät ja uudet villatuotteet. Erityisen iso tarve on isoille villasukille (koot 43->) ja isoille lapasille. Neulojat voivat toimittaa neulomansa villatuotteet lähimpään keräyspisteeseen tai postittaa A-klinikkasäätiölle.
Lahjoita lämpöä -kampanjaan on lähtenyt mukaan jo liki 100 keräyspistettä ympäri Suomen. Kerätyt tuotteet jaetaan lämpöä tarvitseville valtakunnallisesti EHYT ry:n ja A-klinikkasäätiön eri toimipisteiden ja yhteistyökumppaneiden kautta. Keräysaika on 1.9.-30.11.2021.
Sosiaalisessa mediassa kampanjan tunnus on #lahjoitalämpöä.
Lahjoita lämpöä -kampanja on osa 17.10.2021 vietettävää Asunnottomien yötä. Asunnottomien yön järjestää Asunnottomien yö -kansalaisliike, joka tukee jokaisen oikeutta omaan kotiin.
